Hyppää sisältöön
fi
en

7.12.2021

Vipuvoimaa ihmisoikeuksiin

Päivi Michael

Leverage? Mitä se oikein tarkoittaakaan suomeksi? Sanakirjan mukaan vipuvoimaa tai vaikutusvaltaa, ja jota nykyään usein käytetään kuvaamaan taloudellisia asioita.

Sana kuitenkin juontaa juurensa jo teollistumisen aikakauteen, jolloin vipua alettiin käyttää mekaanisen hyödyn lisäämiseksi. Nyt sana on viimeisen 10 vuoden aikana löytänyt tiensä myös yhteiskuntavastuun alalle, jossa sille on ihmisoikeuskeskustelussa ihan oma tilansa.

Vastuulliselle rahoittajalle vaikutusvalta on tärkeä asia, sillä emme itse ole käytännössä toteuttamassa rahoittamiamme projekteja ja pyörittämässä yhtiöitä paikan päällä.

Joskus minusta tuntuu, että  Finnfundilla ajatellaan olevan vaikutusvaltaa vaikka muille jakaa. Teemmehän ainakin Suomen mittakaavassa suhteellisen isoja investointeja. Tämä on toki totta, ja paljon saammekin tehtyä. Finnfund on kuitenkin aina mukana vähemmistösijoittajana, joten myös niissä investoinneissa, joissa olemme mukana omalla pääomalla, siis yhtiön yhtenä omistajana, emme voi yksin sanella etenemistapoja vaan kyse on yhteistyöstä sekä yhtiön että muiden rahoittajien kanssa. Nimenomaan yhteistyöstä vaikutusvalta (ja vipuvoima) kumpuavat.

Tunnista mahdollisuudet!

Meillä Finnfundissa on moninainen joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka tarkastelevat ja seuraavat rahoitettavia yhtiöitä eri näkökulmista. . Siksi meidän on tärkeää aina silloin tällöin muistuttaa ja kouluttaa itseämme isoista asioista kuten investointiemme ihmisoikeusvaikutuksista,  joihin me kaikki voimme vaikuttaa. Pitää vain osata tunnistaa näitä mahdollisuuksia.

Järjestimme kahdelle päivälle ulottuvan ihmisoikeuskoulutuksen keskittyen erityisesti vaikutusvaltaan (leverage). Kouluttajamme Shift on arvostettu toimija, joka kykenee yksinkertaistamaan monimutkaisia asioita. Ymmärrämme nyt kaikki, että toiminnallamme saattaa olla negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia, mutta niitä voi pyrkiä estämään, ja niihin voi myös vaikuttaa. Miten hienoa! Vai onko?

Joku voisi ajatella, että koko talon kouluttaminen on stressaavaa. Tässähän tullaan minun tontilleni!  Nyt kun kaikkia on koulutettu tunnistamaan ajoissa mahdollisia negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ja käyttämään vaikutusvaltaa näiden vaikutusten vähentämiseen, niin kohta jo joku muu varmasti alkaa tehdä minun muitakin töitäni. Perinteisesti ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja niiden hallintaa tekevät ennen kaikkea yhteiskuntavastuuasiantuntijat. Olen hämilläni. Mutta: Juuri siksi tämä koulutus oli niin tärkeä. Jotta minä ja kaikki kollegani ymmärtäisimme, miten meidän kaikkien on näissä talkoissa oltava mukana.

Tapauskohtaisesti, vain mielikuvitus rajana

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Olemme huomanneet, että vaikutusvallan käytössä rajana on usein vain mielikuvitus.

Vaikutusvaltaa voi käyttää jo siinä vaiheessa kun potentiaalinen sijoitus ottaa ensimmäisen kerran meihin yhteyttä. Tämä tapahtuu harvoin yhteiskuntavastuuasiantuntijan kautta. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää, että joka ikinen yrityksen jäsen ymmärtää sen, että jo ensimmäiseen keskusteluun on latautunut paljon odotuksia. Yritys voi esimerkiksi ajatella, että kehitysrahoittajan rahoitus antaa automaattisesti toiminnalle vastuullisuusleiman, vaikka moni vastuullisuusasia on vaatimuksiimme nähden vasta valmisteluasteella. Siksi on tärkeää, että odotuksista sovitaan puolin ja toisin hyvissä ajoin – jo ennen rahoitussopimuksen laatimista.

Esimerkki hyvin onnistuneesta vaikutusvallan käytöstä on myös jokin aika sitten järjestämämme koulutus valitusmekanismeista, johon osallistui oman ympäristö- ja yhteiskuntavastuutiimimme lisäksi myös joukko rahoittamiamme yhtiöitä. Mikä voisi olla parempaa ihmisoikeuksien toteutumisen hallintaa kuin yhdessä oppiminen?

Joskus vaikutusvaltaa käytetään siinä vaiheessa, kun yhtiön toiminta on jo aiheuttanut tai voi aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Toimenpiteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kyse voi olla vaikka työterveyden- ja turvallisuuden parantamisesta, työntekijöiden järjestäytymisen tukemisesta (tilanteessa jossa siihen ei ole valmiita toimintamalleja) tai lähiyhteisöjen kanssa käytävän yhteistyön kehittämisestä.  Lisää esimerkkejä voi lukea esimerkiksi Finnfundin vuosikertomuksesta.

Kaikki voittavat

Tehtävänämme on rahoittaa yrityksiä, jotka toimivat köyhissä ja hauraissa maissa. On tärkeää huomioida, että yritykset ovat vastuullisuusasioissa harvoin heti valmiita, vaan tehtävänämme onkin rahoittaa ja tukea heidän toimintansa – mukaan lukien vastuullisuustoimiensa – kehittymistä. Käytännön työkaluna tässä on Environmental and Social Action Plan (ESAP), jonka toimenpiteet voidaan esimerkiksi sitoa rahoituksen maksatuksiin.

Joskus olemme jopa onnistuneet olemaan mukana liiketoiminnan jatkumisen mahdollistajana vaatimalla vastuullista toimintaa, joka on sittemmin osoittautunut liiketoiminnan elinehdoksi. Joskus saattaa kuitenkin käydä myös niin, että asetamme hankkeillemme niin paljon vastuullisuusehtoja, että asiakkaan kiinnostus lopahtaa, ja lainaa saa halvemmalla tai helpommin muualta.

Parhaimmillaan yritys kokee saavansa rahoituksen mukana sparrausapua ja tukea vastuullisuusasioiden kehittämiseen sekä lisäarvoa liiketoiminnalleen siitä, että vastuullisuus – mukaan lukien ihmisoikeuksien edistäminen – on hoidettu entistä paremmin. Tämä voi näkyä kasvaneena kysyntänä, tyytyväisempinä työntekijöinä ja hyvänä yhteistyönä lähiyhteisöjen kanssa. Kaikki voittavat.

Päivi Michael
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija

Lisää aiheesta:
Human rights management system – our work in practice – Finnfund
Human rights – Finnfund
Sylvie Fraboulet-Jussila: The fascinating (and long) journey of our human rights approach – Finnfund

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kategoriat

Lue seuraavaksi: