Hyppää sisältöön
fi
en

11.11.2020

Rasti ruutuun vai tavoitteet paperille? Tasa-arvosijoittaminen on dialogia

Kaisa Alavuotunki

Finnfund on huhtikuun 2019 jälkeen sijoittanut yli 121 miljoonaa euroa yrityksiin, jotka edistävät naisten aseman vahvistamista kehitysmaissa. Pysähdyin miettimään, mitä kaikkea viimeisten kahden vuoden aikana on tapahtunut: Olemme liittyneet kahteen eri tasa-arvosijoittajien yhteisöön, tuoneet tasa-arvolinjauksemme kautta tasa-arvokysymykset osaksi investointiprosessia ja osallistuneet yhteisen kriteeristön määrittelyyn. Oman organisaation sisällä olemme kouluttautuneet aiheen tiimoilta. Tunnelma on kaksijakoinen: Yhtäältä tuntuu siltä, että olemme vasta alussa ja toisaalta siltä, että tasa-arvokysymyksistä on tullut arkinen osa työtämme.

Riskien kartoituksesta tavoitteiden asettamiseen

Työ naisten aseman parantamiseksi ei ole Finnfundille uutta. Olemme tehneet vuosikaudet hankkeita, joilla on positiivisia vaikutuksia naisten asemaan. Etenkin mikroluottoja tarjoavien rahoituslaitosten kautta olemme nähneet tuntuvia vaikutuksia esimerkiksi naisten yrittäjyyden mahdollistamisessa. Vastuullisuustiimillemme naisten aseman arviointi ja seuranta on ollut arkipäivää jo pitkään, ehkä aina. Olemme varmistaneet, ettei hankeyhtiöidemme toiminta ole syrjivää mitään ryhmiä kohtaan – mukaan lukien naiset. Yritysten toimintaan liittyviä riskejä on aina kartoitettu erityisesti naisten näkökulmasta. Viime vuosina olemme kuitenkin ulottaneet tarkastelun myös vaikuttavuuden tarkasteluun ja mittaamiseen.

Keskustelemme nykyisin jokaisen hankkeen yhteydessä siitä, miten yhtiö pystyy tukemaan naisia työntekijöinä, johtajina ja asiakkaina. Tarkastelemme erityisesti rakenteita, jotka mahdollistavat naisten osallistamisen tasa-arvoisesti. Tuomme esiin hyviä käytäntöjä ja huomioimme asioita, joissa on vielä parantamisen varaa.

Kriteeristö mahdollistaa monipuolisen tarkastelun

2X Challenge logoTasa-arvoa mittaavista 2X-kriteereistä esimerkiksi naisten johtajuutta koskevat asiat ovat yleisesti melko hyvällä mallilla. Hankeyhtiöidemme johtotehtävissä ja hallituksissa on naisia tai ainakin yrityksistä löytyy tahtoa naisten saamiseksi mukaan. Yhä harvemmin törmäämme tilanteisiin, joissa naisia ei ole lainkaan johtotehtävissä, vaikka niitäkin toki vielä tulee vastaan hieman sektorista ja maasta riippuen.

Kriteerien läpileikkaava tarkastelu monipuolistaa keskustelua investointiprosessin aikana. Vaikka Sri Lankassa toimivan henki- ja terveysvakuutusyhtiö Softlogicin henkivakuutustuotteen hyödynsaajista suuri osa onkin naisia, otettiin investointiprosessin aikana keskusteluun myös organisaation sisäinen tasa-arvo. Sijoituspäätöksemme ehtona oli, että yhtiö sitoutuu saavuttamaan myös muita 2X-kriteereitä kuin sen, joka mittaa myytävän palvelun hyötyä naisille. Softlogic onkin ansiokkaasti työstänyt tasa-arvosuunnitelmaa, jossa määritellään tavoitteet naisten osallisuudelle niin työntekijöinä kuin johtajinakin.

Rasti ruutuun vai katse kauemmas?

Tämä lienee yksi suurimmista ahaa-elämyksistä matkan varrelta: olemme siirtyneet ruutujen rastittamisesta ja kriteerien hakemisesta tulevaisuusdialogiin potentiaalisten hankeyhtiöidemme kanssa. Investointiprosessin aikana jokaisessa hankkeessa kartoitetaan toki nykytilanne, mutta ennen kaikkea yhtiön tavoitetaso ja kunnianhimo sen osalta, mikä naisten asema on yrityksessä. Etsimme aloitteita, joilla tuetaan naisten työssä käymistä eri elämänvaiheissa. Keräämme hyviä käytäntöjä mentorointiohjelmista, rekrytointitavoitteista, äitiysloman jälkeisistä käytännöistä ja vaikkapa työmatkaan liittyvistä turvatoimista.

Hyviä käytäntöjä löytyy omista salkkuyhtiöistämme, joista on tarkastelussa löytynyt todellisia tasa-arvotyön edelläkävijöitä. Esimerkiksi kenialainen Penda Health erottuu joukosta, sillä lähes 70 prosenttia sen henkilöstöstä on naisia. Naisia työskentelee kaikilla organisaation tasoilla tukitoiminnoista hallitukseen. Puolet johtotiimistä on naisia, ja toimitusjohtajanakin on nainen. Tämä ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen työn tulosta.

Tasa-arvo yhä useamman rahoittajan agendalla

Tasa-arvokysymysten integroiminen muutenkin massiiviseen due diligence -prosessiin oli kieltämättä kysymysmerkki. Miten yritykset suhtautuisivat siihen, että vaatimustasomme kasvaa entuudestaan? Löytyisikö yrityksistä oikeat henkilöt keskustelemaan kanssamme yrityksen tasa-arvotilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista sen suhteen? Osaisimmeko me itse kysyä oikeat kysymykset, asettaa järkeviä tavoitteita ja antaa hyviä neuvoja?

Huoleni oli turha. Myönnän jopa yllättyneeni siitä, miten luontevasti aihe on solahtanut osaksi keskusteluita ja miten tuttuja tasa-arvoasiat ovat yrityksille olleet. Usein emme suinkaan ole olleet ensimmäisiä, jotka nämä kysymykset heille esittävät – ja on selvää, ettemme ole myöskään viimeisiä. Yhä useampi rahoittaja tarkastelee sijoituksensa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, minkä vuoksi myös rahoitusta hakevien yritysten on entistä enemmän mietittävä omaa tasa-arvostrategiaansa. Tässä me voimme olla apuna. 2X-hankkeeksi luokitteleminen koetaan positiivisena vahvistuksena siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Muiden rahoittajien kiinnostus tuo tietenkin myös lisää painoarvoa aiheelle. Aiheeseen suhtaudutaan vakavasti, koska sen tiedetään nousevan esiin jokaisella rahoituskierroksella.

Kiikarissa naisten perustamat ja omistamat yritykset

Tällä hetkellä haasteellisinta on löytää rahoittamamme kokoluokan yrityksiä, jotka ovat naisten omistamia. Yksi tämän vuoden 2X-hankkeistamme on Itä-Afrikassa toimiva naisille suunnattu terveys- ja hygieniatuotteiden verkkokauppa Kasha, jonka perustaja on nainen. Myös yrityksen johdossa on useita naisia, ja Kasha täyttääkin toistaiseksi ainoana hankkeena jokaisen 2X-kriteereistä. Myös Myanmarissa toimivan Proximityn toinen perustaja on nainen. Samaan aikaan useat tutkimukset osoittavat, että naisyrittäjien on vaikeampi saada rahoitusta kuin miesten. Luotan siihen, että rahoittajien kasvava kiinnostus tasa-arvosijoittamista kohtaan kannustaa myös naisia perustamaan ja kasvattamaan yrityksiä. Siksi tuomme mielellämme myös esiin naisten omistamia yrityksiä – uskon esimerkin voimaan!

Kaisa Alavuotunki 
kehitysvaikutustiimin päällikkö, Finnfund

 

Lue myös

Ulkoministeriön uutinen: Finnfundin sijoitukset edistävät naisten asemaa kehitysmaissa
Lautapelillä sukellus epätasa-arvoiseen maailmaan
Rahoitusta naisten työuran ja yrittäjyyden edistämiseen

 

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Lue seuraavaksi: