Hyppää sisältöön
fi
en

Finnfundin sijoitusten kehitysvaikutuksista on koottu tiivis julkaisu, jossa kerrotaan vuosittain raportoiduista kehitysvaikutuksista koko Finnfundin sijoitussalkun tasolla. Tuoreimmat kattavat tulokset ovat vuodelta 2015 – viime vuoden tuloksia päästään tarkastelemaan ensi syksynä.

DE-raportti etusivu smaller.jpg

Finnfundin sijoitusten kehitysvaikutuksista on koottu tiivis julkaisu, jossa kerrotaan vuosittain raportoiduista kehitysvaikutuksista koko Finnfundin sijoitussalkun tasolla. Tuoreimmat kattavat tulokset ovat vuodelta 2015 – viime vuoden tuloksia päästään tarkastelemaan ensi syksynä.

Finnfundin rahoittamat yritykset työllistivät vuonna 2015 suoraan 25 600 ihmistä, joista 36 prosenttia oli naisia. Yritykset maksoivat veroja ja veroluonteisia maksuja valtiolle yhteensä 285 miljoonaa euroa toimintamaissaan. Suorat sijoitukset energiantuotantoon tuottivat 447 gigawattituntia energiaa valtioiden verkkoihin. Noin puolet Finnfundin sijoittamista varoista oli sijoitettuna erilaisiin ilmastohankkeisiin.

Entistä suurempi osa Finnfundin sijoituksista kohdistuu köyhimpiin maihin. Vuonna 2015 peräti 92 % uusista sijoituksista tehtiin kolmeen köyhimpään OECD:n kehitysapukomitean määrittelemään maaluokkaan. Samaan aikaan salkun koko sekä yksittäisten sijoitusten koko on kasvanut. Köyhimpiin maihin sijoittaminen on lisännyt sijoitusten taloudellista riskiä. Samalla Finnfund on pitänyt kiinni siitä, että hankkeiden kautta syntyy ihmisten ja ympäristön kannalta hyviä kehitysvaikutuksia.

Finnfund seuraa kaikkien sijoitustensa osalta työpaikkojen ja erityisesti naistyöntekijöiden sekä verotulojen ja muiden veroluonteisten maksujen määriä. Lisäksi seurataan muun muassa tuotetun energian, hankkeiden kotimaassa tehtyjen kotimaisten ostojen määrää sekä mikrolainojen että pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavien lainojen määrää. Tämä perustuu kansainvälisten kehitysrahoittajien yhteisiin indikaattoreihin.

Tämän lisäksi yksittäisten hankkeiden osalta seurataan niille keskeisten kehitysvaikutusten toteutumista.

Kehitysvaikutusten arviointia kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on jatkossa esimerkiksi arvioida entistä paremmin, miten sijoitukset tukevat YK:n jäsenmaiden syksyllä 2015 sopimien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030:n toteutumista.

Tiedot kertovat vuoden 2015 lopun tilanteesta. Tietoja saatiin 87 yrityksestä eli noin 82 prosentista raportointivelvollisista yrityksistä. Tiedot kerätään vuosittaisella, toimialojen mukaan räätälöidyillä kyselyillä. Vuoden 2016 kehitysvaikutuksia kerätään kevään aikana, ja seuraava julkaisu on odotettavissa syksyllä 2017.

Vastuullinen toteutus avainasemassa – ihmiset ja ympäristö huomioiden

Finnfundille on erittäin tärkeää, että hankkeet toteutetaan ja kehitysvaikutukset saadaan aikaan vastuullisesti, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset arvioidaan aina ennen sijoituspäätöstä, ja toimintaa seurataan hankkeen edetessä. Tyypillisesti esimerkiksi lainaerien maksaminen sidotaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lähtökohtana on, että kaikki hankkeet pyrkivät noudattamaan kansallisen lainsäädännön lisäksi yleisiä kansainvälisiä vastuullisuusperiaatteita (esim. Maailmanpankkiryhmän IFC:n Performance Standards, Maailman työjärjestö ILOn julistukset) sekä toimialakohtaisia standardeja.

Kehitysvaikutusten lisäksi Finnfundin tehtävä kehitysrahoittajana on usein vivuta yritystoimintaa vastuullisemmaksi riskialueilla, joissa kaupalliset rahoittajat eivät halua toimia. Yritysten mukaan saaminen kestävän kehityksen edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen on välttämätöntä, jotta esimerkiksi YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat kestävän kehityksen tavoitteet saadaan toteutettua.

Tutustu julkaisuun:

Kehitystuloksia 2015