Hyppää sisältöön
fi
en

Finnfund on onnistunut sijoittamaan yhä enemmän köyhimpiin maihin ja vaikeisiin sektoreihin säilyttäen samalla taloudellisen kannattavuutensa. Tiedot ilmenevät ulkoministeriön teettämästä riippumattomasta arviosta.

”Aika usein ne investoinnit, jotka tuottavat eniten myönteisiä kehitysvaikutuksia, ovat taloudellisesti haastavimpia korkeiden riskien vuoksi. Näyttää siltä, että Finnfund on onnistunut erittäin hyvin tasapainoilussa – eli sijoittamaan yhä enemmän köyhimpiin maihin ja vaikeisiin sektoreihin säilyttäen samalla taloudellisen kannattavuutensa”, sanoo kansainvälisen arviointitiimin työtä johtanut Stephen Spratt ulkoministeriön julkaisemassa tiedotteessa.

Arvio muistuttaa, että vaikka Finnfund on edelleen yksi Euroopan pienimmistä, sitä koskevat samat vaatimukset kuin suurempia yritysmuotoisia kehitysrahoittajia: toiminnan täytyy olla kannattavaa ja samalla palvella kehityspoliittisia päämääriä.

Arvion mukaan on todennäköistä, että investoinneilla saavutetaan merkittäviä kehitysvaikutuksia, kuten työpaikkojen määrän ja laadun paranemista sekä hyviä yhteisösuhteita, kun otetaan huomioon sektorit ja maat, joihin Finnfund investoi. Arvion mukaan Finnfund noudattaa myös johdonmukaisesti kansainvälisiä Maailmanpankkiryhmän IFC:n vastuullisuusvaatimuksia, osin jopa ylittäen ne. Monissa tapauksissa Finnfundilla on ollut lisäksi myönteistä vaikutusta yritysten liiketoiminnan ja vastuullisuuden kehittymiseen.

Sprattin johtama tiimi suosittelee, että Finnfund jatkaa toimintansa kehittämistä muun muassa keskittymällä tiettyihin toimialoihin sekä kehittämällä riskienhallintaa ja kehitysvaikutusten arviointia edelleen sijoituksen elinkaaren aikana sekä sijoituksista irtautumisen jälkeen.

Tarkastelujakson 2008–2018 aikana Finnfundin sijoitusten kohdentuminen muuttui merkittävästi: esimerkiksi Afrikan osuus nousi 29:sta nykyiseen 45 prosenttiin. Vähiten kehittyneiden maiden eli LDC-maiden osuus nousi 13 prosentista 32 prosenttiin. Vuoden 2018 luvut ovat syyskuulta ja niihin on laskettu tehdyt sijoitukset ja vielä maksamattomat sijoituspäätökset.

Strategian tavoitteena rahoituksen tuplaaminen ja vaikuttavuuden triplaaminen

Saksalainen konsulttiyhtiö Particip arvioi selvityksessään sekä Finnfundin nykyistä sijoitustoimintaa että sen strategiaa vuosille 2018–2025 ulkoministeriön omistajaohjauksen sekä päätöksenteon pohjaksi. Finnfundin strategia painottaa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisen maa- ja metsätalouden lisäksi uusiutuvan energian tuotantoa sekä rahoituspalveluja. Ydinajatuksena on kaksinkertaistaa rahoitus ja kolminkertaistaa kehitysvaikutukset.

”Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mutta taloudelliset riskit kasvat yhtiön keskittyessä köyhimpiin maihin ja sektoreihin, joista ei ole saatavissa pikavoittoja. On myös selvää, että yhtiö tarvitsee lisää sekä julkista että yksityistä rahoitusta toteuttaakseen kunnianhimoista strategiaansa. Ratkaisevan tärkeää on se, millä tavalla ja ehdoilla rahoitus järjestetään”, Spratt toteaa.

Arvio muistuttaa, että valtion osuus Finnfundin rahoituksesta on pienempi (noin 40 %) kuin muilla vastaavan kokoisilla kehitysrahoittajilla, koska yhtiö lainaa rahaa myös markkinoilta sijoitustoimintaansa sekä sijoittaa aina uudelleen voittonsa. Arvio kiinnittää myös huomioita siihen, että YK:n vuoteen 2030 ulottuvat kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät valtavia yksityisiä investointeja, minkä vuoksi eurooppalaiset maat ovat kolminkertaistaneet kehitysrahoittajiensa varat vuosina 2010–2016.

”Arviointi antaa meille arvokasta palautetta ja analyysia toiminnan kehittämiseen. Tavoitteemme ovat kunnianhimoisia, mutta uskomme, että ne ovat saavutettavissa. Se vaatii aktiivista työtä ja toiminnan kehittämistä edelleen sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa”, sanoo Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Lisätietoja: viestintäjohtaja Pasi Rajala, p. 0400 464 393, pasi.rajala(a)finnfund.fi


Lue seuraavaksi: