Hyppää sisältöön
fi
en

Finnfund on julkaissut vuosittaisen vaikuttavuusraporttinsa, joka kokoaa yhtiön sijoitussalkun kehitysvaikutukset vuonna 2018.

Raportista käy ilmi muun muassa, että Finnfundin suorat sijoituskohteet työllistivät 56 000 henkeä, tuottivat 6 500 GWh puhdasta energiaa, sitoivat metsiin 517 000 hiilidioksiditonnia (tCO2) ja tuottivat 25 miljoonaa kananpoikaa.

Kahden suuren tuulipuiston, Lake Turkanan Keniassa ja Cibukin Serbiassa, kytkeminen verkkoon kaksinkertaisti Finnfundin suorien sijoituskohteiden sähköntuotannon 1 000 gigawattituntiin. Määrä vastaa 2,5 miljoonan ihmisen sähkönkulutusta.

”Turkana-järven tuulivoimala tuottaa 15 prosenttia Kenian sähköstä”, toteaa Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Juho Uusihakala. ”Tuulivoima on paitsi puhtaampaa, myös aiempia vaihtoehtoja edullisempaa. Kenian valtio säästi alkuvuoden kuivuuden aikana 10 miljoonaa euroa kuukaudessa, kun se ei joutunut enää ostamaan kallista dieselsähköä paikkaamaan sähköntarvetta.”

Naisten asema vahvistuu

Finnfund seuraa miten sijoituskohteena olevat yhtiöt vahvistavat naisten asemaa. Lähes kolmasosa (32 %) suorien sijoituskohteiden työntekijöistä oli naisia, samoin kuin osuus yhtiöiden korkeimmasta johdosta (32 %).

”24 prosenttia yhtiöistä raportoi aloitteista, joilla ne pyrkivät lisäämään naisten osuutta työntekijöistään”, kertoo Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Kaisa Alavuotunki. ”Toimet koskivat muun muassa äitiysvapaata, joustavampia työaikoja äideille, häirintää torjuvia linjauksia ja vapaapäivää lapsen sairastuessa.”

Peräti 92 prosenttia Finnfundin sijoituskohteiden myöntämistä miljoonasta lainasta pienviljelijöille oli naisille. Finnfundin rahoittamat yritykset työskentelivät yhteensä 2,2 miljoonan pienviljelijän ja karjankasvattajan kanssa, joista 88 prosenttia oli naisia.

Panostuksia kestävään maatalouteen

Kestävä maatalous on kasvava toimiala Finnfundin salkussa. Finnfund panostaa maatalouteen, koska se on tärkeä osa köyhimpien maiden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2018 yhtiön sijoituskohteet tuottivat 98 000 tonnia ruokaa ja 25 miljoonaa kananpoikaa, mikä vastaa 350 000 ihmisen kalorintarvetta. Etiopiassa toimiva EthioChicken ansaitsi maataloustuottajien kansainvälisen Global GAP -sertifikaatin keväällä 2019.

Finnfundin metsäsalkku ei kasvanut. ”Tilanne heijastelee Afrikan metsäyhtiöiden haasteita uusien metsien istuttamisessa, vaikka puutavaran tarve kasvaa koko ajan”, sanoo Uusihakala. ”Finnfundin kolme sijoituskohdetta Itä-Afrikassa vastaavat 7 prosenttia sahatavarasta, mutta 35 prosenttia pylvästuotannosta. Markkinoita dominoivat pienet epäviralliset sahurit, joiden huonompilaatuinen, mutta halvempi tavara menee kaupaksi paremmin kuin FSC-sertifioitu puu.”

Myös parantanut vastuullisuus lisää vaikuttavuutta

Finnfundin salkun kasvun myötä kasvoi myös sijoitusten vaikuttavuus. Muutokset kehitystuloksissa, kuten työpaikkojen, verotulojen tai myönnettyjen pienlainojen määrässä, johtuvat sekä muutoksista salkussa että yksittäisten yhtiöiden sisällä.

Osaltaan Finnfundin vaikuttavuutta edistää se, että yhtiö on jatkanut vahvaa keskittymistä Afrikkaan ja alimpien tuloluokkien maihin sekä olennaisiin toimialoihin uusiutuvaan energiaan, kestävään metsä- ja maatalouteen ja rahoituspalveluihin.

Vaikuttavuutta nostavat myös sijoituskohteiden panostukset vastuullisuuteen. Finnfund ja muut kehitysrahoittajat edellyttävät sijoituskohteiltaan toimenpiteitä, joilla ne parantavat ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuuttaan. Toimenpiteet auttavat yrityksiä toimimaan yhä vastuullisemmin ja tehokkaammin.

Tutustu vaikuttavuusraporttiin (Impact Report) täällä.

Lisätietoja:

Kaisa Alavuotunki, kehitysvaikutusneuvonantaja, kaisa.alavuotunki (a) finnfund.fi, p. 041 522 3693

Juho Uusihakala, kehitysvaikutusneuvonantaja, juho.uusihakala (a) finnfund.fi, p. 050 549 3198

Kenneth Söderling, analyytikko, kehitysvaikutukset ja portfolioseuranta. kenneth.soderling (a) finnfund.fi, p. 040 358 6139

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.
Kategoriat

Lue seuraavaksi: