Hyppää sisältöön
fi
en

Haussa 450 miljoonaa työpaikkaa

Jaakko Kangasniemi

Lähes puolet Afrikan väestöstä on jo muuttanut kaupunkeihin, mutta vain kymmenesosa maaltamuuttajista on saanut kunnollisen työpaikan. Afrikan työmarkkinoille tulee Maailmanpankin arvion mukaan 450 miljoonaa ihmistä lisää vuoteen 2035 mennessä. Pelkästään Nigeriassa syntyy enemmän lapsia kuin Euroopassa ja Tansaniassakin enemmän kuin Venäjällä. Mistä kaikille saadaan töitä? Nopea väestönkasvu ja suuri nuorisotyöttömyys on helppo nähdä turvallisuusuhkana. Toisaalta […]

Lue lisää

Governance ja impact kehitysrahoittajan silmin

Olli Sinnemaa

ESG alkaa olemaan jo tuttu termi sijoittajien keskuudessa. Useimmiten kuitenkin puhutaan sen E-osiosta eli ympäristöasioista tai se rajataan koskemaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä asioita. S-osiokin tulee joskus esille, kun puhutaan ihmisoikeuksista tai veroista. Mitä ihmettä sitten tarkoitetaan G-osiolla? Väitän, että länsimaihin kohdistuvissa sijoituksissa se usein otetaan oletuksena tai sitten valvonta ja seuranta ulkoistetaan viranomaisille. Suurimpien yritysten […]

Lue lisää

Vaihto Hollannissa tuo näkökulmaa Afrikan rahoitusmarkkinoihin

Ulla-Maija Rantapuska

Maailmassa on arviolta 1.7 miljardia aikuista, joilla ei ole pääsyä rahoituspalveluiden piiriin. Se on valtava määrä ihmisiä. Rahoituspalveluiden ulkopuolelle jäävät asuvat pääosin köyhimmissä maissa, ja suurin osa heistä on naisia. Heillä ei ole tiliä, luottokorttia, vakuutuksia, turvallista paikkaa säästöille tai mahdollisuutta saada lainaa esimerkiksi opintoja tai yritystoiminnan käyttöpääomaa varten. Rahoituspalveluiden ulottaminen kaikille on tärkeä keino […]

Lue lisää

Puola pitää metsien puolta Katowicessa

Pasi Rajala

YK:n ilmastokokous Puolan Katowicessa alkaa nyt olla ratkaisevassa vaiheessa, kun loput avoinna olevat asiat nostetaan virkamiehiltä poliitikoiden sovittavaksi. Avoimia kysymyksiä riittää liiankin kanssa, mutta mukaan mahtuu onneksi myös hyviä uutisia: Puheenjohtajamaa Puolan esittämä poliittinen julkilausuma metsien tärkeydestä näyttää saavan laajaa tukea monista maista. YK-kokouksen vahva viesti metsien puolesta antaisi suuntaa myös EU:lle, joka juuri parhaillaan […]

Lue lisää

Kehitysyhteistyön vaikutus on suurin köyhimmissä maissa

Juha-Erkki Mäntyniemi ja Jaakko Kangasniemi

Turvaamalla rahoitus voidaan mahdollistaa uusia hankkeita. Maailman maista edelleen 47 kuuluu kaikkein vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Näistä 33 sijaitsee Euroopan naapurissa Afrikassa. Joukon yhteisiä nimittäjiä ovat matala tulotaso, alhainen inhimillisen kehityksen taso ja talouden haavoittuvuus. Suomen ja muun Euroopan kannattaa kohdentaa kehitysyhteistyöpanoksiaan nimenomaan kaikkein köyhimpiin maihin etenkin Afrikassa. Siellä avun ja ­investointien tarve on suurin, […]

Lue lisää

Veronkierron estäminen maailmalla etenee – kehitysmaiden erityishaasteet huomioitava

Antero Toivainen

Kansainvälisiä finanssikeskuksia tarvitaan. Erityisesti hauraimmissa kehitysmaissa infrastruktuuri, lainsäädäntö, hallintokulttuuri ja pankkisektori ovat yleensä sellaisella tasolla, että kehitysrahoitus ei käytännössä onnistu sinne suoraan sijoittamalla tai sinne rahaston perustamisella, kirjoittaa hallitusneuvos Antero Toivainen valtiovarainministeriöstä. Veronkierron estäminen on edennyt tehokkaasti viime vuosien aikana, mutta veroparatiisien kitkeminen ja veronkierron ehkäisemistä koskevat toimet eivät ole sinänsä uusi asia kansainvälisessä veroyhteistyössä. […]

Lue lisää

Suomella ei ole varaa olla tukematta kehitysmaita

Erkki Tuomioja ja Jaakko Kangasniemi

Kun Sipilän hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen varsinaiseen budjettiriiheen, täytyy toivoa, että sillä on viisautta nähdä mitä Suomen ulkopuolisessa maailmassa tapahtuu. Ilmastonmuutos, konfliktit ja väestönkasvu eivät ole enää pitkään aikaan olleet vain muiden ongelmia. Ne ovat keskeisiä myös Suomen omalle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Siksi budjettiriihessä ei kannata kysyä, onko meillä varaa nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Pitää kysyä, […]

Lue lisää
  • 1
  • 2