Hyppää sisältöön
fi
en

14.4.2020

Afrikan maita uhkaa massatyöttömyys jos yritykset kaatuvat koronaan

Minna Kuusisto

Kehittyvät maat ovat reagoineet koronakriisiin nopeasti – monet jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Afrikassa useat maat sulkivat rajansa, kirkkonsa ja koulunsa sekä ryhtyivät rajoittamaan lentoliikennettä, ihmisten liikkumista ja kokoontumisia heti ensimmäisten tartuntojen ilmetessä maaliskuussa.

Lisäaikaa tuovat toimet ovat tarpeen maissa, joiden terveydenhuollon kapasiteetti on heikko. Rikkaiden maiden ratkaisuja ei kuitenkaan voi suoraan siirtää kehittyviin maihin. Ihmisillä, jotka kitkuttelevat muutaman euron päiväbudjetilla, ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta jäädä kotiin. Eikä monilla valtioilla ole varaa elvyttää taloutta ja tukea yrityksiä. Poikkeuskeinojen yhteiskunnalliset ja taloudelliset kustannukset voivat nousta valtaviksi, kun työttömyys kasvaa ja palvelut kuihtuvat.

Monenkeskiset kehityspankit, EU ja useat maat ovat luvanneet kehittyville maille tukea koronakriisin hoitoon. Tukea kohdennetaan nyt ennen kaikkea julkiselle sektorille, ja erityisesti terveydenhuoltoon. Vaikka julkisen sektorin tuki on tärkeää, yksityistä sektoria ei sovi nyt unohtaa.

Yritykset ja yrittäjät pulassa

Matkustusrajoitusten myötä monille maille elintärkeä turismi on nyt tyrehtynyt. Moni puutarhuri tai kodinhoitaja on lomautettuna ja taksikuski työttömänä. Vihannesten tai käytettyjen vaatteiden torimyynti on joko kiellettyä tai muuten vain nykytilanteessa kannattamatonta. Mikrolainoilla pienimuotoista liiketoimintaansa rahoittavat pienyrittäjät uhkaavat ajautua maksuvaikeuksiin.

Keskisuuret yritykset kohtaavat samanlaisen sokin kuin yritykset rikkaissa maissa. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä on romahtanut, ja häiriöt toimitusketjuissa haittaavat tuotantoa. Komponentteja ei ole saatavilla tai toimitukset asiakkaalle viivästyvät. Myös maksuissa voi olla viipeitä. Kun maailmankauppa hiipuu ja globaali talous kyykkää, myös kehittyvien maiden yritykset joutuvat lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään.

Vauraat länsimaat ilmoittavat nyt toinen toisensa perään mittavista tukipaketeista, joilla autetaan toimeentulonsa menettäneitä kansalaisia ja kassakriisissä kärvisteleviä yrityksiä. Tavoitteena on välttää talouden sulkeutumisesta aiheutuva laajamittainen yksityisen sektorin konkurssiaalto, joka merkittävästi hidastaisi talouden elpymistä poikkeustoimien purkamisen jälkeen.

Työttömyys ruokkii köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epävakautta

Harvan kehittyvän maan valtiontalous sallii vastaavaa elvytystä. Elinkelpoistenkin yritysten liiketoiminta on siksi vaarassa, jos tarvittavaa hätärahoitusta ei ole saatavilla. Yksilö ei voi luottaa yhteiskunnan turvaan. Lisäksi perinteistä yhteisön tukea heikentää se, että moni muu on samassa tilanteessa. Esimerkiksi tärkeät sukulaisten rahalähetykset ulkomailta ovat loppuneet, kun moni myös diasporassa on menettänyt työnsä.

Kehittyvissä maissa elinkeinonsa tai työpaikkansa menettäneitä ihmisiä uhkaa nopeasti köyhyys ja nälkä. Ennestään haavoittuvaisimmassa asemassa olevat, kuten vähemmistöt, naiset ja lapset, kärsivät tässäkin kriisissä eniten, kun yhä rajallisemmat resurssit jaetaan eri toimijoiden kesken.

Työttömyyden kasvu kehittyvissä maissa ruokkii paitsi köyhyyttä ja eriarvoisuutta, myös poliittista epävakautta. Afrikassa, jossa väestö on poikkeuksellisen nuorta, nuorisotyöttömyyden kasvu on merkittävä yhteiskunnallinen riskitekijä. Näköalattomuus lisää radikalisoitumisen riskiä. Poliittinen epävakaus taas synnyttää konflikteja, mikä vahvistaa muuttoliikkeitä. Seuraukset tuntuvat lopulta myös kehittyneissä maissa.

Lisää investointeja ja uusia innovaatioita

Koronakriisin keskelläkin useat megatrendit puoltavat investointeja kehittyviin maihin. Pandemia on osoittanut, ettei ihmiskunnalla ole varaa sulkea silmiään riskeiltä, joista tutkijat meitä varoittavat. Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, esimerkiksi puhtaaseen energiatuotantoon ja kestävään metsätalouteen, ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Digitalisaation ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet ovat korostuneet myös koronakriisissä, ja esimerkiksi useissa Afrikan maissa yliopistot ja yritykset tekevät tällä hetkellä tiivistä yhteistyötä paikalliseen kontekstiin sopivien ja akuutteihin tarpeisiin vastaavien ratkaisujen löytämiseksi. Kaksi viikkoa sitten kerroimme sijoituksestamme Kashaan, joka parantaa naisten terveys- ja hygieniatuotteiden saatavuutta Itä-Afrikassa, ja on siten paikallisesti merkittävä toimija koronakriisiin vastaamisessa.

Toimimattomuuden hinta on korkea. Parhaimmillaan kehitys taantuu vuosiksi eteenpäin. Pahimmillaan massatyöttömyys kehittyvissä maissa synnyttää sellaisia voimia ja lieveilmiöitä, jotka horjuttavat yleistä maailmanjärjestystä ja hidastavat myös muun maailman toipumista kriisistä. Siihen meillä ei ole varaa.


Minna Kuusisto

ekonomisti
Finnfund

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Lue seuraavaksi: