Hyppää sisältöön
fi
en

Finnfundin blogi

Finnfundin blogi kokoaa yhteen eri asiantuntijoiden kirjoituksia kehitysrahoituksesta, kehitysmaista ja vastuullisesta sijoittamisesta sekä globaaleista haasteista ja niiden ratkaisuista.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen = investointi?

Anne Arvola

Ilmastonmuutoksen sopeutuminen yksityisen sektorin rahoituksessa – miten sopeutuminen määritellään ja miten siitä tulee sijoitus? Tulokset ja tulevaisuuden kehityssuunnat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät näytä kovin lupaavilta, huolimatta kaikista saatavilla olevasta tiedosta ja sitoumuksista. Mahdollisuutemme pysyä alle 1,5 asteen tai jopa kahden asteen lämpötilan nousussa on jäämässä toiveeksi, kuten kollegani Kenneth Söderling myös muistutti äskettäisessä artikkelissaan. Vaikka onnistuisimme […]

Lue lisää

Pandemia-aika herättää pohtimaan terveydenhuollon resursseja

Markus Pentikäinen

Osallistuin muutama viikko sitten yhtenä panelisteista webinaariin, jonka aiheena olivat terveydenhuoltosektorille kohdistuvat sijoitukset Afrikassa. Keskustelimme siitä, miten meneillään oleva pandemia-aika on vaikuttanut investointeihin. Tämä vuosi on mullistanut monia asioita, mutta investointien osalta moni asia on myös mielestäni ennallaan. Finnfund tekee pitkäaikaista vaikuttavuussijoittamista ja autamme kehitysmaissa toimivia vastuullisia yrityksiä kasvamaan. Tämä ei ole muuttunut. Koronavirus on […]

Lue lisää

Rasti ruutuun vai tavoitteet paperille? Tasa-arvosijoittaminen on dialogia

Kaisa Alavuotunki

Finnfund on huhtikuun 2019 jälkeen sijoittanut yli 121 miljoonaa euroa yrityksiin, jotka edistävät naisten aseman vahvistamista kehitysmaissa. Pysähdyin miettimään, mitä kaikkea viimeisten kahden vuoden aikana on tapahtunut: Olemme liittyneet kahteen eri tasa-arvosijoittajien yhteisöön, tuoneet tasa-arvolinjauksemme kautta tasa-arvokysymykset osaksi investointiprosessia ja osallistuneet yhteisen kriteeristön määrittelyyn. Oman organisaation sisällä olemme kouluttautuneet aiheen tiimoilta. Tunnelma on kaksijakoinen: Yhtäältä […]

Lue lisää

Voi vastuullisuus, miten vihaan (ja rakastan) sinua!

Päivi Lehtonen

Voi vastuullisuus, miten vihaankaan sinua! Mutta vain niinä päivinä, jolloin katson maailmaa ja minut valtaa epätoivo ja ajattelen, että meidän pitäisi tehdä niin paljon enemmän. Pitäisi saada parempia ja näkyvämpiä tuloksia ympäristön tilan parantamiseksi. Sosiaalista vastuutakin pitäisi kasvattaa ja saada näkyvämpiä tuloksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Lannistun, koska olen kärsimätön. Mutta onneksi näitä epätoivon päiviä on tosi […]

Lue lisää

Voiko big data -analytiikasta olla apua investointipäätöksissä?

Karoliina Lindroos

Sijoittajien kannattaa hyödyntää big data -analytiikkaa ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arvioinnissa, sillä sen avulla voidaan parantaa työn tehokkuutta ja laatua. Big data -analytiikkaa voidaan käyttää olennaisten riskien kartoittamiseen laajoista tietomassoista. Näin vapautetaan resursseja ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien merkittävimpien riskien selvittämiseen ja tarvittavien toimien kartoittamiseen. Kerron tässä blogikirjoituksessa ajatuksiani ja kokemuksiani big datan hyödyntämisestä sijoituskohteiden toimintaympäristöön liittyvässä […]

Lue lisää

Urakehitystä kännykkään – mitä opimme Bidi Bidin pakolaisleirillä?

Jussi Hinkkanen

Tiesitkö, että YK:n mukaan 375 miljoonaa afrikkalaista nuorta tulee työikään seuraavan 15 vuoden aikana. Afrikan työikäisen populaation koko kasvaa samaan aikaan 1,1 miljardiin ihmiseen vuoteen 2035 mennessä, ohittaen esimerkiksi Kiinan tai Intian. Vuoteen 2050 mennessä jopa kolmannes maailman nuorisosta tulee asumaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämä joukko on hyvin moninainen: osalla on jo yliopistokoulutus, hyvä kielitaito […]

Lue lisää

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arviointi etänä – voiko Teams-kokous korvata paikan päällä havainnoinnin?

Anne Arvola ja Sylvie Fraboulet-Jussila

Kollegamme Hanna kirjoitti taannoin siitä, miten matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet taloudellisten due diligence -selvitysten tekemistä. Hän totesi, että investointien tarve ei ole kadonnut mihinkään vaan päinvastoin rahoitusta tarvitaan kohdemaissamme nyt enemmän kuin koskaan. Sijoittajat ovat varovaisia, mutta kehitysrahoituslaitoksilla on vastuu rahoittaa elinkelpoisia yrityksiä ja auttaa niitä vaikeiden aikojen yli. Finnfund tekee aina huolellisuusperiaatteen mukaisen selvityksen mahdollisten […]

Lue lisää

Afrikan maita uhkaa massatyöttömyys jos yritykset kaatuvat koronaan

Minna Kuusisto

Kehittyvät maat ovat reagoineet koronakriisiin nopeasti – monet jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Afrikassa useat maat sulkivat rajansa, kirkkonsa ja koulunsa sekä ryhtyivät rajoittamaan lentoliikennettä, ihmisten liikkumista ja kokoontumisia heti ensimmäisten tartuntojen ilmetessä maaliskuussa. Lisäaikaa tuovat toimet ovat tarpeen maissa, joiden terveydenhuollon kapasiteetti on heikko. Rikkaiden maiden ratkaisuja ei kuitenkaan voi suoraan siirtää kehittyviin maihin. Ihmisillä, […]

Lue lisää

Puupeltoa vai metsää?

Ilkka Norjamäki

Monokulttuuri, puupelto ja plantaasi ovat usein käytettyjä termejä puhuttaessa istutusmetsistä. Istutusmetsät ovatkin tyypillisesti yhden tai muutaman puulajin muodostamia metsiä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tehokkaasti metsäteollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta pienellä pinta-alalla. Istutusmetsiin kohdistuva kritiikki liittyy usein luonnonmetsää köyhempään monimuotoisuuteen, vesitalouteen tai maankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Miksi istutusmetsiä sitten tehdään ja mikä niiden rooli on biodiversiteetin säilyttämisessä? Finnfund […]

Lue lisää

SDG 12: Vastuullinen kuluttaminen tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla

Kaisa Arkkila ja Patrik Bredbacka

YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG) numero 12 on Vastuullinen kuluttaminen, jonka pyrkimyksenä on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Tavoitteena on panna täytäntöön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen ohjelmakehys kaikissa maissa sekä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Pyrkimyksenä on myös puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä sekä mm. varmistaa ympäristön […]

Lue lisää