Hyppää sisältöön
fi
en

Finnfundin blogi

Finnfundin blogi kokoaa yhteen eri asiantuntijoiden kirjoituksia kehitysrahoituksesta, kehitysmaista ja vastuullisesta sijoittamisesta sekä globaaleista haasteista ja niiden ratkaisuista.

Puupeltoa vai metsää?

Ilkka Norjamäki

Monokulttuuri, puupelto ja plantaasi ovat usein käytettyjä termejä puhuttaessa istutusmetsistä. Istutusmetsät ovatkin tyypillisesti yhden tai muutaman puulajin muodostamia metsiä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tehokkaasti metsäteollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta pienellä pinta-alalla. Istutusmetsiin kohdistuva kritiikki liittyy usein luonnonmetsää köyhempään monimuotoisuuteen, vesitalouteen tai maankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Miksi istutusmetsiä sitten tehdään ja mikä niiden rooli on biodiversiteetin säilyttämisessä? Finnfund […]

Lue lisää

SDG 12: Vastuullinen kuluttaminen tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla

Kaisa Arkkila ja Patrik Bredbacka

YK:n kestävän kehityksen tavoite (SDG) numero 12 on Vastuullinen kuluttaminen, jonka pyrkimyksenä on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Tavoitteena on panna täytäntöön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva kymmenvuotinen ohjelmakehys kaikissa maissa sekä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Pyrkimyksenä on myös puolittaa vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä sekä mm. varmistaa ympäristön […]

Lue lisää

El Salvadorin aurinkovoimahankkeen arvoa ei mitata vain megawateissa

Harold Gordillo

Työhöni Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntijana kuuluu investointiemme seuraaminen niiden koko elinkaaren ajan. Tehtäväni on varmistaa, että asiakkaat hoitavat ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat vaatimusten mukaisesti ja että sovitut korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Äskettäin vierailin Finnfundin sijoituskohteessa El Salvadorissa, jossa rahoittamamme aurinkovoimahanke on saatu lähes päätökseen. Finnfund sijoitti vuonna 2018 yhdessä muiden rahoittajien kanssa kymmenen aurinkovoimalan rakentamiseen El Salvadorissa. […]

Lue lisää

Kestävä kehitys köyhimpiin maihin vain 13 €/kk?

Valtter Louhivuori

SDG 17, Partnerships for the Goals, on kestävän kehityksen tavoitteista  mahdollisesti epämääräisin, mutta samalla kenties kaikkein tärkein. Tavoite korostaa erilaisten toimijoiden, tiedon ja osaamisen yhteen saattamista, jotta muut kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin ylipäätään rahoittaa ja toteuttaa. Tässä riittää työtä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kehitysmaissa on arvioitu maksavan noin 3 900 miljardia dollaria vuodessa. Investointeja […]

Lue lisää

Vaikuttavuussijoittamisen teoriaa ja todellisuutta

Juho Uusihakala

Africa Impact Investing Leaders Forum järjestettiin neljännen kerran Lontoossa 24.-25.10. Finnfundin näkemykset vaikuttavuussijoittamisesta kiinnostivat järjestäjiä, ja sain kutsun osallistua kahteen eri paneelikeskusteluun. Erityisen kiinnostavan tapahtumasta teki minulle se, että mukana oli paljon afrikkalaisten yritysten edustajia. Kotimaan ja Euroopan vaikuttavuussijoittajien ja kehitysrahoituslaitosten näkemykset ja viestit ovat vuosien varrella jo tulleet tutuiksi, mutta itse asiakkaiden ääntä ei […]

Lue lisää

SDG 13: Ilmastoteot ovat Asia Biogasille ykkösasia

Des Godson

Finnfundin kaakkoisaasialaiselle kumppanille Asia Biogasille YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 13 eli ilmastotekojen toteuttaminen on ykkösasia. Se on tavoitteista tärkein, koska ilman radikaaleja ilmastotoimia muut 16 tavoitetta eivät etene. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan ilmastoystävällistä teknologiaa ja prosesseja. Kaakkois-Aasian trooppisessa ilmastossa kaikkein tehokkain ja taloudellisesti edullisin ilmastoteko on jätteiden anaerobinen mädätys, jota Asia Biogas käyttää tuottaessaan maatalousjätteestä biokaasua. […]

Lue lisää

Ovatko kehitysrahoittajan vaatimukset kohdeyrityksille taloudellisesti kannattavia?

Kenneth Söderling

Yritykset usein kyseenalaistavat kaikenlaiset rajoitteet ja haluaisivat toimia markkinoilla mahdollisimman vapaasti. Kehitysrahoittajat kuten Finnfund puolestaan haluavat minimoida riskejä ja varmistua rahoittamiensa yritysten toiminnan vastuullisuudesta. Kehitysmaissa tämä tarkoittaa toisinaan vaatimusten esittämistä yli kansallisen lainsäädännön. Finnfund vaatii metsätalousyrityksiltä FSC-sertifikaattia, joka on kansainvälisesti arvostetuin metsätalouden vastuullisuussertifikaatti. FSC-sertifikaatin saaminen edellyttää yrityksiltä kestävän kehityksen mukaisia vastuullisuusstandardeja ympäristö-, yhteisö- ja talousasioissa. […]

Lue lisää

Lautapelillä sukellus epätasa-arvoiseen maailmaan

Kaisa Alavuotunki

Milloin pelasit viimeksi monopolia? Muistat kuitenkin varmaan säännöt: alussa kaikille jaetaan saman verran alkupääomaa ja voittajaksi kruunataan pelaaja, joka onnistuu ostamaan parhaat tontit ja rakentamaan tuottavimmille kiinteistöille. Kaikilla pelaajilla on lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet onnistua, lopputulos jää sattuman – ja hieman oman pelisilmän – varaan. Pelasin keväällä kanadalaisen kehitysrahoittajan FinDevin lanseeraamaa Unequalopolia, jossa ostetaan, myydään ja […]

Lue lisää

Kehittyviin maihin pitää istuttaa metsää – mutta miten?

Juho Uusihakala

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkistaa huomenna odotetun raporttinsa maankäytön vaikutuksesta ilmastoon. Aikaisempien raporttien perusteella on selvää, että paneeli tulee vaatimaan tehokkaampaa metsien suojelua ja metsäpinta-alan kasvattamista. Tässä ei ole sinällään mitään uutta. Nyt huomio pitää keskittää keinoihin. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Viime viikolla uutisoitiin etiopialaisten istuttaneen 350 miljoonaa puuntaimea päivässä. Taustalla on presidentin aloite […]

Lue lisää

Haussa 450 miljoonaa työpaikkaa

Jaakko Kangasniemi

Lähes puolet Afrikan väestöstä on jo muuttanut kaupunkeihin, mutta vain kymmenesosa maaltamuuttajista on saanut kunnollisen työpaikan. Afrikan työmarkkinoille tulee Maailmanpankin arvion mukaan 450 miljoonaa ihmistä lisää vuoteen 2035 mennessä. Pelkästään Nigeriassa syntyy enemmän lapsia kuin Euroopassa ja Tansaniassakin enemmän kuin Venäjällä. Mistä kaikille saadaan töitä? Nopea väestönkasvu ja suuri nuorisotyöttömyys on helppo nähdä turvallisuusuhkana. Toisaalta […]

Lue lisää