Hyppää sisältöön
fi
en

16.6.2020

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arviointi etänä – voiko Teams-kokous korvata paikan päällä havainnoinnin?

Anne Arvola ja Sylvie Fraboulet-Jussila

Kollegamme Hanna kirjoitti taannoin siitä, miten matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet taloudellisten due diligence -selvitysten tekemistä. Hän totesi, että investointien tarve ei ole kadonnut mihinkään vaan päinvastoin rahoitusta tarvitaan kohdemaissamme nyt enemmän kuin koskaan. Sijoittajat ovat varovaisia, mutta kehitysrahoituslaitoksilla on vastuu rahoittaa elinkelpoisia yrityksiä ja auttaa niitä vaikeiden aikojen yli.

Finnfund tekee aina huolellisuusperiaatteen mukaisen selvityksen mahdollisten sijoituskohteidensa toiminnasta sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvista riskeistä ja vaikutuksista (environmental and social due diligence, ESDD). Prosessin tarkoituksena on tunnistaa, mitata ja arvioida mahdolliset kielteiset vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhtiön liiketoimintaan. Vaikutusten ja riskien lieventämiseksi ja hallitsemiseksi laaditaan hankeyhtiölle toimenpidesuunnitelma, joka sen on sitouduttava toteuttamaan sovitussa aikataulussa. Miten ESDD-selvitys onnistuu etänä?

Dokumentoitu tieto vs. käytäntö

Anne fieldwork

Suorittavaa työtä tekevissä yksiköissä vieraileminen on tarpeen, jotta nähdään, miten toimintaperiaatteita ja menettelyjä noudatetaan käytännössä.

ESDD-selvitykset tehdään erityisen huolellisesti silloin, kun hankkeeseen on syytä olettaa liittyvän merkittäviä ympäristö- ja yhteiskuntariskejä ja -vaikutuksia. Prosessiin kuluu tiedonkeruuta, kartoituksia, perusteellista analysointia ja arviointia, toiminnan vertailua soveltuviin paikallisiin ja kansainvälisiin standardeihin ja muihin vaatimuksiin sekä eri lähteistä saatujen tietojen ja asiakirjojen todentamista ja tarkistamista.

Moni näistä vaiheista onnistuu käymättä paikan päällä, mutta korkeamman riskin sijoituksissa kohdekäynnit ovat välttämättömiä.

Kohdekäyntien tarkoituksena on vahvistaa sijoituskohteesta kerätyt tiedot ja täydentää mahdolliset puutteet. Käynneillä tavataan yhtiön edustajia ja työntekijöitä sekä toimitusketjun edustajia, yhteiskunnallisia toimijoita, lähiyhteisöjen asukkaita ja muita sidosryhmiä. Suorittavaa työtä tekevissä yksiköissä vieraileminen on tarpeen, jotta nähdään, miten toimintaperiaatteita ja menettelyjä noudatetaan käytännössä.

Vieraillessaan mahdollisessa sijoituskohteessa Finnfundin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija  aistii kaikkea ympärillään olevaa: hän katsoo, kuuntelee, haistelee ja tunnustelee kaikkea selvittääkseen, vastaako toiminnan arki asiakirjoista ja keskusteluista saatua käsitystä. Miten kohteesta voi saada kunnollisen käsityksen, jos siihen ei pääse tutustumaan paikan päälle?

Kuvia, videoita ja virtuaalikierroksia

Kuten Hanna jo kertoikin, pandemian aikana haastatteluja on järjestetty virtuaalikokouksina. Kokousten asiasisältö on suunniteltava hyvin, ja taustamateriaalien pitää olla kunnossa. Aikaa pitää varata riittävästi, sillä virtuaalikokoukset saattavat viedä vielä useampia päiviä kuin kohdekäynnit. Virtuaalikokoukset voivat myös olla yllättävän raskaita, joten parhaan hyödyn niistä saa, kun huolehtii riittävistä tauoista ja jättää aikaa asioiden työstämiselle. Aikataulusta ei pidä tehdä liian tiukkaa.

Omin silmin tehtäviä havaintoja voidaan jossain määrin korvata kuvin, videoin ja virtuaalikierroksin, mutta esimerkiksi tehtaan tai sen ympäristön lämpötilan, kosteuden, hajujen tai ilmanlaadun aistimista virtuaalitekniikka ei vielä mahdollista. Aivan oma ongelmansa on yrittää arvioida ihmisten viestintää tai keskinäistä luottamusta virtuaalisesti: miten voi saada käsityksen yhtiön ja sen sidosryhmiin kuuluvien yhteisöjen välisestä vuorovaikutuksesta tai tulkita kehonkieltä, kun kuvassa näkyvät vain kasvot? Hankalaa on myös pitää ryhmäkuulemisia ja keskusteluja paikallisten sidosryhmien ja yhteisöjen edustajien kanssa tai järjestää maankäyttöön vaikuttaviin hankkeisiin liittyviä kuulemisia vapaan ja tietoon pohjautuvan ennakkosuostumuksen (Free Prior and Informed consultation and consent, FPIC) saamiseksi, jos osallistujamääriä rajoitetaan tai eristystoimet estävät paikalle saapumisen.  

Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia

Vaikka drone-lennokit ja 3D-virtuaalilasit ovat vielä kaukaista tulevaisuutta ESDD-selvitysten näkökulmasta, kehitteillä on jo joitakin työkaluja, joista voi olla apua virtuaalitoteutuksessa. Jo nyt on mahdollista hyödyntää Google Earthin satelliittikuvia tai koronapandemiaan liittyviin riskeihin ja ongelmiin keskittyviä kartoitustyökaluja ja tietokantoja. Lähitulevaisuudessa saadaan käyttöön myös kansalaisjärjestöjen kehittämiä yhteisötason seurantatyökaluja. Finnfund puolestaan käynnisti viime vuonna Work-Ahead-yrityksen kanssa pilotin, jossa kerätään anonyymeillä kyselyillä tietoa kohdeyhtiön työvoimasta sekä työntekijöiden työ- ja elinoloista. Kyselyt tehdään suoraan työntekijöille ja paikallisyhteisöjen edustajille heidän omalla kielellään. Edellä mainittujen kaltaiset ratkaisut ovat arvokas apu nykytilanteessa ja varmasti hyödyllisiä työkaluja tulevaisuudessakin.

Normaalioloissa teettäisimme osan ESDD-selvitystyöstä kansainvälisillä asiantuntijakonsulteilla, ja he käyttäisivät apunaan paikallisia asiantuntijoita. Kansainvälisillä konsulteilla on perusteellista tuntemusta sijoittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta koskevista standardeista ja vaatimuksista, ja paikalliset taas tuovat tiimiin arvokasta paikallistuntemusta. Hyvään ESDD-selvitykseen tarvitaan kumpaakin.

Tällä hetkellä olemme matkustusrajoitusten vuoksi paikallisten konsulttien varassa. Koko prosessi vie tavallista enemmän aikaa, koska meidän on löydettävä henkilö, jolla on sekä paikallista että kansainvälistä asiantuntemusta. Lisäksi meidän on käytävä toimeksiantoa läpi virtuaalisesti ja annettava ohjeistusta ennen tehtävää ja sen aikana. Kun käytämme paikallisia konsultteja, meidän on huolehdittava, että he eivät altista kohteessa käydessään itseään eivätkä myöskään asiakkaan tai sidosryhmien edustajia koronatartunnalle.

Tiiviimpää yhteistyötä

Osan haasteista voi ratkaista tekemällä tiiviimpää yhteistyötä muiden kehitysrahoituslaitosten kanssa. Eurooppalaiset kehitysrahoituslaitokset (European Development Financing Institutions, EDFIs) esimerkiksi ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä yhdenmukaistaakseen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden hallintaprosessejaan.

Näinä aikoina on helppo todeta, että yhteistyö todella kannattaa: kun sisarorganisaatioilla on yhdenmukaiset ESDD-käytännöt ja -vaatimukset, voimme hyödyntää toistemme tekemää työtä. Jokin toinen samaan kohteeseen investoinut eurooppalainen kehitysrahoittaja on ehkä tehnyt omat ESDD-käyntinsä ennen matkustusrajoituksia tai tuntee kohdeyhtiön ympäristö- ja yhteiskunta-asiat hyvin jo entuudestaan, koska on investoinut siihen aiemminkin. Yhteistyö muiden sijoittajien kanssa vaatii kuitenkin erityisjärjestelyjä, kun ESDD-selvitykset toteutetaan virtuaalisesti. Tavallisesti voimme vaihtaa ajatuksia ja tietoa muissa organisaatioissa työskentelevien kollegojen kanssa aamiaisella tai päivällisellä, mutta virtuaalimaailmassa keskusteluja varten pitää erikseen sopia tapaamisesta tai puhelusta

Miten jo käynnissä olevien investointihankkeiden seuranta ja tukeminen hoituu?

Seurantamatkalla Mezapassa, jossa rinteet on onnistuneesti vakautettu käyttämällä tehokasta ja ekologista kasvillisuutta yhdessä edistyneiden rakenteiden kanssa.

Monet paikallisen yhteisön jäsenet oppivat perusrakennustyöt projektin rakentamisen aikana ja jatkavat kunnossapitotyötä.Mitä pidempään koronapandemia ja matkustusrajoitukset jatkuvat, sitä haastavammaksi kohdeyhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuun seuranta käy. Jos hankkeen riskit ja vaikutukset ovat tavallista suuremmat, kohteessa pitää vierailla rakennusvaiheessa useammin kuin yleensä. Nyt tämä ei onnistu, vaan joudumme korvaamaan vierailut kuvilla, videoilla ja raporteilla ja olemaan paikallisilta konsulteilta saamiemme havaintojen varassa.

Yleistäen voi sanoa, että seurantakäynnit ovat sitä tärkeämpiä, mitä suuremmat hankkeen ympäristö- ja yhteiskuntariskit ovat ja mitä tuoreemmasta asiakassuhteesta on kyse. Muutaman kuukauden vierailutauosta tai yhden seurantakäynnin siirtymisestä ei pitäisi koitua suurempia ongelmia, mutta on harmillista, ettemme voi antaa koronan aiheuttamien haasteiden kanssa kamppaileville yhtiöille niiden tarvitsemaa lisätukea ja neuvoja muuten kuin etänä. Matkustusrajoitukset poistuvat kuitenkin aikanaan, ja silloin pitää olla lähtövalmiina.

Mitä suurempia ympäristö- ja yhteiskuntariskejä hankkeeseen liittyy, sitä tärkeämpää on vierailla kohteessa ja käydä keskusteluja kasvokkain. Koska matkustaminen ei nyt ole mahdollista, pyrimme mukauttamaan ESDD-prosessiamme, jotta voisimme jatkossakin rahoittaa uusien ja vanhojen asiakkaiden hankkeita. Arvioimme tapauskohtaisesti, onko ESDD-selvitystä mahdollista ja järkevää toteuttaa virtuaalisesti. Joitakin investointipäätöksiä lykätään, kunnes kohteissa päästään taas vierailemaan sillä luottamus rakennetaan kasvokkain.

Anne Arvola
ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija

Sylvie Fraboulet-Jussila
ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiantuntija

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun luokitukset

El Salvadorin aurinkovoimahankkeen arvoa ei mitata vain megawateissa

Finnfund driving the sustainability agenda: Case study, Burapha Agroforestry, Laos

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kategoriat

Lue seuraavaksi: