Riku Vassisen kolme oppia Afrikasta

Mitä Afrikkaan suuntaavan yrityksen tai ihmisenkin kannattaa ottaa huomioon? Ei ole yhtä Afrikkaa, Afrikka on digitaalisen muutoksen koelaboratorio – ja ehkä se tärkein: oikealla asenteella pärjää pitkälle. Näin Riku Vassinen, mainostoimisto Hasan & Partnersin toimitusjohtaja, kiteyttää omat oppinsa.

Lähtökohdat olivat varsin erilaiset muutama vuosi sitten, kun puhelin soi ja headhunter kysyi, kiinnostaisiko pesti Nairobissa. Lopputuloksena Vassinen pakkasi perheen muuttolaatikot ja lähti vetämään mainostoimisto Ogilvyn kansainvälisten asiakkaiden tiimiä kolmeksi vuodeksi. Afrikassa vietetty aika avasi silmiä niin maanosan eri todellisuuksille kuin bisnesmahdollisuuksille.

Kuinka paljon Afrikkaan lähtevän yrityksen tulee tietää Afrikasta?

”Totta kai aina helpottaa, mitä enemmän asioita tietää. Mutta kun minulle tuli soitto headhunterilta, että kiinnostaisiko Nairobi, niin piti kyllä tuplatsekata, että Nairobi on Keniassa”, Vassinen naurahtaa.

”En tiennyt hirveästi, eikä välttämättä tarvitse paljon tietääkään, mutta pitää olla nopea oppimiskäyrä ja valmis oppimaan”, hän lisää.

Vassinen kannustaa suomalaisia yrityksiä suuntaamaan rohkeasti Afrikan maihin. Markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet oppia ja kehittää omia tuotteita ja palveluita ovat ainutlaatuiset.

”Afrikassa on iso potentiaali ja esimerkiksi maailman nuorin väestö. Monessa maassa on poliittisia ja taloudellisia haasteita, mutta kun muu maailma vanhenee, on hyvä muistaa, että Afrikassa on maailman nuorin ja toiseksi suurin väestö”, Vassinen sanoo.

Vassinen muistuttaa, että vaikka suuri osa väestöstä on vielä köyhää ja esimerkiksi korruptio on monessa maassa aito ongelma, muodostaa maanosan kasvava keskiluokka ja nuori väestö ison markkinapotentiaalin. Siksi moni suomalainenkin yritys miettii, pitäisikö mennä Afrikkaan.

Mitä yrityksen sitten kannattaisi muistaa Afrikkaan suunnatessaan?

Riku Vassisen kolme oppia Afrikkaan aikovalle:

1. Ei ole yhtä Afrikkaa.

”Kaikki kysyvät, millainen se Afrikka on. On kuitenkin hyvä muistaa, että sinne saa tiputettua yhden Kiinan tai Yhdysvallat. Samalla jokainen maa on monta eri maata itsessään: tietyt Nairobin alueet ovat aivan kuin olisi Singaporessa tai Helsingissä. Mutta kun ajat Uberilla pari kilometriä, olet aivan toisessa todellisuudessa.

Esimerkiksi Kibera on yksi maailman isoimmista slummeista. Mutta millainen luova keskittymä paikka onkaan! Mahtavia muusikoita, räppäreitä ja taiteilijoita. Meillä puhutaan slummeista kurjuuden tyyssijana, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.

Onkin rikkaus oppia sekä yrityksenä että ihmisenä, miten monimuotoista voi olla – niin hyvässä kuin pahassa. Tämä on hyvä tiedostaa. Myös se on hyvä muistaa, mikä hyvin tiedetään, että maiden rajaviivat ovat eurooppalaisten viivoittimella vetämiä, eivätkä ne kerro siitä, miten ihmiset oikeasti ovat yhteydessä toisiinsa.”

2. Afrikka on digitaalisen muutoksen kristallipallo ja koelaboratorio.

”Monessa Afrikan massa näkyy, mitä digitaalinen muutos voi olla. Kun palasin Suomeen, tunsin olevani kehitysmaassa, kun ihmiset intoilivat MobilePaysta. Hei, MPesa on ollut siellä käytössä jo 15 vuotta!

Siellä on skipattu esimerkiksi pankkitilit, kun kaikki hoituu mobiililla. Totta kai on paljon feature phoneja [yksinkertaisia puhelimia], mutta älypuhelinten penetraatio nousee todella nopeasti, ja kaupungissa suurimmalla osalla on jo älypuhelimet käytössä. Kukaan ei kanna käteistä, vaan kaikki hoituu mobiilimaksamisen avulla. Tämä näkyy myös tilastoista: esimerkiksi vuonna 2020, suurin osa maailman mobiilimaksuista tapahtui Afrikassa. Tässä onkin huikea mahdollisuus ja oppimisen paikka.

Kaupungeissa verkko-ostamisessa on sama tilanne. Kun Suomessa joutuu odottelemaan verkkotilauksia, Nairobissa voit tilata ihan mitä tahansa – vaikkapa parturin – puolessa tunnissa kotiovelle. Nyt puhutaankin maista, joissa kaikki maksetaan mobiililla, ja verkkokaupassa logistiikka ei ole ongelma.

Suomessa joutuu miettimään, miten paljon sinulla on ihmisiä töissä. Yrityksenä kannattaa huomioida, että suurimmassa osassa Afrikan maita tätä ei tarvitse miettiä, ja on itseasiassa hyväkin palkata ihmisiä, koska työvoimapula on suuri. Osaavia tekijöitä on tarjolla.

Eli summattuna: Sen lisäksi, että Afrikan maat ovat isoja markkinoita, ne voivat olla koelaboratorioita testaamaan jotain sellaista, mitä Suomessa ei voi kokeilla. Maissa on isoja eroja, mutta tarjolla on todella hyviä tyyppejä, joilla on kova osaaminen ja draivi mennä eteenpäin.”

3. Oikealla asenteella pärjää pitkälle.

”Kenian uusi presidentti Willian Ruto on sanonut: ‘The Hustler Nation is for the expansion of every business no matter how small. We see room for growth not limitation.’ Tämä on osuvasti sanottu. Arki on usein vähän hankalaa ja säätöä mutta mukavaa! Etenkin Keniassa ihmisten asenne on usein sellainen, että kaikki hoituu.

En lähtiessäni tiennyt paljonkaan Afrikasta, Keniasta tai Nigeriasta, jossa teimme kampanjoita. Enkä voi vieläkään sanoa, että olisin Afrikan, Kenian tai edes oman asuinalueeni asiantuntija. Mutta sekin auttaa, että olen kiinnostunut ruuasta ja musiikista, asioista ja ihmisistä. Sillä pääsee jo pitkälle. On myös hyvä huomata, että suomalaisuus on etu. Me olemme pieni maa, joten emme voi olla kukkoilemassa.

Sanoisinkin, että länsimaiset yritykset eivät pelasta Afrikkaa, mutta jos yritykselläsi on hyvää ja uniikkia osaamista, oikea asenne ja korvat auki, niin mahdollisuudet ovat suuret.”

Teksti perustuu Riku Vassisen Kasvua Afrikassa -tilaisuudessa 6.10.2022 pitämään puheenvuoroon, joka on katsottavissa täällä: Kasvua Afrikasta -seminaari 6.10.2022 – YouTube Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Finnfund, KasvuOpen, Finnpartnership ja Teknologiateollisuus.

Afrikka on Finnfundille merkittävä sijoituskohde: yli puolet nykyisistä sijoituksista sijaitsee Afrikan mantereella. Tutustu sijoituksiin osoitteessa Nykyiset investoinnit – Finnfund

Lue lisää

Vesa Perälän resepti Afrikan valloitukseen: Myyntiviesti kuntoon, verkostot apuun ja yhteistyö vauhtiin – Finnfund
Investoiminen – Finnfund
Etsitkö sijoittajaa? Tutustu rahoitusprosessiin – Finnfund
Vuosikertomus 2021 – Finnfund