Hyppää sisältöön
fi
en
Olli Sinnemaa

ESG alkaa olemaan jo tuttu termi sijoittajien keskuudessa. Useimmiten kuitenkin puhutaan sen E-osiosta eli ympäristöasioista tai se rajataan koskemaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä asioita. S-osiokin tulee joskus esille, kun puhutaan ihmisoikeuksista tai veroista. Mitä ihmettä sitten tarkoitetaan G-osiolla?

Väitän, että länsimaihin kohdistuvissa sijoituksissa se usein otetaan oletuksena tai sitten valvonta ja seuranta ulkoistetaan viranomaisille. Suurimpien yritysten ja julkisesti noteerattujen yritysten kohdalla EU-direktiivi edellyttää säännöllistä raportointia aiheesta. Finnfundin kohdemaissa asiat eivät oikeastaan voisi olla enempää eri tavalla.

Kehitysrahoittajien malli arvioida yrityksen governancea

Finnfund on kehittänyt oman Corporate Governance Assessment -työkalun arvioimaan hankkeen governance-asioita. Siinä on viisi pääosa-aluetta, jossa on jokaisen osa-alueen alla viisi tarkastettavaa asiaa. Arvioimme yrityksen sitoutuneisuutta corporate governanceen, hallituksen struktuuria ja toimintaa, yrityksen sisäistä kontrollia ja prosesseja, taloudellista läpinäkyvyyttä ja raportointia, verovastuullisuutta ja osakkeenomistajien oikeuksia.

Miksi me näin toimimme? Kokemus osoittaa, että tällä tavalla osaamme liputtaa hankkeen valmistelun varhaisessa vaiheessa asioita, jotka myöhemmin suurella todennäköisyydellä nousevat ongelmaksi ja siten sijoittajan tappioksi.

Finnfund toimii kehittyvissä maissa, joissa on edelleen valitettavan paljon korruptiota. Ilman riittäviä valvontaprosesseja, riskinä on, että raha valuu vääriin taskuihin – pois itse projektista.

Joskus investointikohteen hallitus koostuu vain perheenjäsenistä tai muusta lähipiiristä, jolloin toimitusjohtajaa ei valvo kukaan. Myös tilintarkastamattomia tilinpäätöksiä ilmenee tasaisin väliajoin. Joku voisi tässä vaiheessa kysyä, miten tällaisiin kohdemaihin uskaltaa sijoittaa ja onko se kannattavaa?

Siellä missä on eniten tarvetta – impact on suurin

Kehitysrahoittajien kuuluu mennä sinne, minne muut eivät vielä uskalla mennä. Sitä tarkoittaa lisäisyys. Kehitysrahoittajien rooli on rakentaa pohjaa ja houkutella mukaan yksityistä rahaa. Kun me luomme pohjaa yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle, niin yksityisetkin rahahanat alkavat avautumaan.

On mahtavaa nähdä, kuinka Finnfundin sijoituksilla on pystytty saamaan merkittävää impactia / vaikuttavuutta, joka näkyy jopa pienen maan bruttokansantuotteessa, puhumattakaan sadoista tuhansista työpaikoista, sadoista miljoonista maksetuista veroeuroista tai kuinka miljoonat ihmiset ovat saatu sähkön tai pankkipalveluiden piiriin. Se on impactia meidän maailmassa.

Olemme suurella mielenkiinnolla seuranneet ja jopa odottaneet pankkien ja sijoittajien heräämistä tähän aihepiiriin. Viimeisen vuoden aikana erilaiset toimijat ovat julkaisseet omia avauksiaan erityisesti ESG ja impact-termein höystettynä. Selkeästi on huomattavissa, että yksityiselle rahalla ei enää riitä pelkkä tuotto vaan sille halutaan myös vaikuttavuutta. Finnfundin pitkä kokemus osoittaa, että molemmat – sekä kohtuullinen tuotto että merkittävä vaikuttavuus – voivat toteutua samassa investoinnissa.

Toivotamme kaikki tervetulleiksi näihin talkoisiin. Tilaa ja töitä riittää kaikille!

Olli Sinnemaa
Associate Director
Risk and Performance Management

Kirjoitus on julkaistu Finsifin (Finland’s Sustainable Investment Forum) blogissa

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Lue seuraavaksi: