Hyppää sisältöön
fi
en

15.4.2021

Digitaalisuus yhdistää ja erottaa – saavutettavuuteen, syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen on sijoitettava

Minna Kuusisto

Koronaviruspandemia on laukaissut uuden teknologiainnostuksen aallon. Yritykset ja päättäjät ovat muovaamassa pandemianjälkeistä maailmaa, jossa fyysinen läsnäolo on menettänyt merkityksensä digitaalisen yhteydenpidon yleistyessä. Tämän mullistuksen myötähän voitaisiin ratkaista myös monimutkaisempia pulmia! Eikö esimerkiksi Somalian maaseudulla asuvia lapsia voitaisi opettaa Suomesta käsin? Tai voisiko lapsikuolleisuutta vähentää antamalla äitiysvalmennusta etäyhteydellä?

Digitaaliset yhteydet ovat monille luksusta

Nämä innovatiiviset ratkaisut eivät valitettavasti tule olemaan toteutettavissa vielä aikoihin. Jos luet tätä blogikirjoitusta, olet netissä. On helppo unohtaa, että suurin osa maailman ihmisistä elää maissa, joissa alle puolella väestöstä on internet käytössään. Suurimmassa osassa Latinalaista Amerikkaa 60–80 prosenttia väestöstä käyttää internetiä, kun taas Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vain 20–40 prosentilla ihmisistä on pääsy verkkoon. Monimuotoisuudestaan huolimatta Afrikassa on useita maita, joissa vain alle 20 prosenttia väestöstä käyttää internetiä.

Mahdollisuus käyttää internetiä ei ole ainoa este edistyksen tiellä. Hinta on myös olennainen ongelmatekijä. Netflixin äärellä aikaansa päivittäin viettävä ei varmasti tule ajatelleeksi, että suurimmalle osalle maailman väestöstä pääsy internetiin on kohtuuttoman kallista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1 Gb mobiilidataa maksaa keskimäärin 6,44 Yhdysvaltain dollaria. Suomessa mobiilidatan hinta on vain 0,97 dollaria per gigatavu, vaikka Suomen bruttokansantulo on yli 30 kertaa suurempi kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan keskitaso. HD-laatuisen elokuvan lataaminen Tsadissa, jossa on maailman korkeimmat mobiilidatahinnat, voi maksaa yli 90 Yhdysvaltain dollaria. Saman elokuvan saisi Suomessa 4 dollarilla

Heikot mahdollisuudet käyttää internetiä syventävät eriarvoisuutta ja horjuttavat ihmisoikeuksia

Vaikka teknologiaa ylistetäänkin, suurimmalle osalle ihmisistä se on vain kaukaisuudessa häämöttävä ylellisyystuote. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tunnustanut, että heikot mahdollisuudet käyttää internetiä syventävät eriarvoisuutta niin maissa sisäisesti kuin niiden välillä. Eikä tässä ole kyse ainoastaan rikkaiden ja köyhien ihmisten välisestä kuilusta. Ongelman taustalla on monimutkainen joukko päällekkäisiä eriarvoisuustekijöitä.

Yhdistyneiden kansakuntien mukaan sukupuolten välinen kuilu syvenee internetin käytön osalta Afrikassa ja monissa alhaisen tulotason maissa. Tämä kuilu on merkittävä este naisten voimaannuttamisen tiellä. Naisten huonot mahdollisuudet hyödyntää etenkin digitaalisia finanssipalveluita rajoittaa heidän mahdollisuuttaan osallistua työelämään ja vaikuttaa tuloihinsa. YK on todennut, että pääsy internetiin on avain useiden ihmisoikeuksien kuten sananvapauden ja kokoontumisvapauden toteutumiseen. Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu horjuttaa naisten ihmisoikeuksia.

Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin kohentavat elämänlaatua

Internetyhteys jakaa myös kaupunkilaisia ja maaseudulla asuvia. Heikossa asemassa olevilla alueilla ja konfliktialueilla asuvilla ihmisillä ei usein ole pääsyä internetiin. Ihmisten liittäminen verkkoon Somalian tai Kongon demokraattisen tasavallan kaltaisissa maissa ja etenkin harvaan asutuilla alueilla edellyttää investointeja kansallisiin runkoverkkoihin ja jakeluun syrjäisilläkin seuduilla. Onneksi maiden ja mantereiden välisten yhteyksien sekä verkon kattavuuden parantaminen sisämaa-alueilla ja kaupungeissa on helpottunut vedenalaisten kaapelien ja maanpäällisten valokuitukaapelien nopean kehityksen myötä.

Vielä tavoittamattomien ihmisten yhdistäminen verkkoon on välttämätöntä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, mutta myös tuottavuuteen on panostettava. Finnfund sijoittaa älykkääseen, tehokkuutta parantavaan infrastruktuuriin alueilla, joissa olemassa olevat yhteydet ovat epäluotettavia, kalliita ja hitaita. Viime kädessä nämä investoinnit edistävät digitaalisten ratkaisujen ja paikallisten teknologiakeskusten kehitystä. Tämä tavoite on sijoitusstrategiamme keskiössä maissa kuten Kenia ja Nigeria. Investoimme myös digitaalisiin ratkaisuihin, jotka auttavat ihmisiä pääsemään finanssipalveluiden, sosiaalisen tuen, koulutuksen tai terveydenhuollon palveluiden piiriin. Erilaiset ratkaisut voivat auttaa pienyrityksiä kuten maanviljelijöitä tarjoamalla heille esimerkiksi sääennusteteknologiaa ja tehokkaampia logistiikkaratkaisuja, jotka parantavat ruokaturvaa.

Mukaan uusia tekijöitä ja sijoittajia – ketään ei jätetä jälkeen

Puuttumalla kohdemarkkinoidemme infrastruktuuriin ja palvelukuiluihin kannustamme myös muita sijoittajia panostamaan tähän sektoriin. Yksityiset suomalaiset sijoittajat ovat investoineet esimerkiksi Net1-yritykseen OP Finnfund Global Impact Fund I -rahaston kautta tarjoten kiinteitä laajakaistaliittymiä Indonesian maaseudulle, jossa on arviolta alle neljä kiinteää laajakaistaliitäntää sataa asukasta kohden. Aihe on suomalaisten sydäntä lähellä, sillä Suomen muodonmuutos luonnonvarojen vientiin keskittyneestä maasta teknologiaintensiiviseksi tietotaloudeksi oli osaltaan nopeasti syntyneen ja kasvaneen televiestintäalan ansiota.

Koronaviruspandemia on heikentänyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. On olennaista ymmärtää, että digitalisaation synnyttämät hyödyt jakautuvat tällä hetkellä erittäin epätasaisesti. Digitaalisen vallankumouksen seuraava aalto voi joko syventää tai auttaa kuromaan umpeen ihmisten välistä kuilua. Me pyrimme toiminnallamme jälkimmäiseen. Siksi olemmekin sitoutuneet investoimaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien luontiin sekä ratkaisuihin, jotka edistävät syrjimättömyyttä. Haluamme, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen.

Minna Kuusisto
Ekonomisti

 

Lue lisää Finnfundin investoinneista digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin > >

Kommenttisi odottaa hyväksyntää.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *