Terhi Koipijärvi: Strategista ajattelua, ei hallintohumppaa

Terhi Koipijärvi

Mikä on hallitustyöskentelyssä tärkeintä? Miten vetää raja operatiivisen ja strategisen ajattelun välille? Miten välttää hallintohumppa? Millaista on toimia Itä-Afrikan suurimman metsäyhtiön hallituksessa?

Kiitos luottamuksesta, erittäin kiinnostava yhtiö! vastasin, kun Finnfundin Ilkka Norjamäki kysyi minulta kiinnostustani lähteä Tansaniassa, Ugandassa ja Mosambikissa toimivat Green Resourcesin hallitukseen.

Olen koulutukseltani metsänhoitaja ja tehnyt pitkän globaalin työuran metsäyhtiöissä ja Metsähallituksessa, kunnes viime syksynä siirryin konsultiksi. Näkökulmaa toimialaan siis oli kertynyt niin Suomesta kuin maailmalta, mutta Afrikassa en ollut koskaan vielä toiminut.

Yhtiö oli kiinnostavassa kasvu- ja muutosvaiheessa: Itä-Afrikan suurin metsäyhtiö oli siirtynyt aiemmin lainoittajina toimineiden kehitysrahoittajien, suomalaisen Finnfundin ja norjalaisen Norfundin pääosin omistamaksi, ja käynnissä oli voimakkaan kasvun ja kehittämisen vaihe. Kehittäminen ulottui koko liiketoimintaan: metsien kasvatukseen, puunjalostukseen ja hiilikauppaan kuin vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen.

Tarkastelisin erityisesti vastuullisuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä, mikä sopi minulle: yritysvastuun on oltava aidosti strateginen instrumentti, jota kehitetään läpi koko organisaation. Niinpä sanoin kyllä, innostuin ja sitouduin tehtävään.

Tavoitteena ”best in class”

Mitä ajattelen nyt noin kahden vuoden jälkeen? Kehitysmaista on usein perinteisesti ajateltu, että me täältä rikkaista maista viemme sinne osaamista ja ratkaisuja, jotka toimivat meille tutussa toimintaympäristössä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ”one fits all” ja kehittyvissä maissa on paljon sellaista osaamista ja ymmärrystä, jota kukaan muu ei voi viedä sinne. Paikallistuntemusta, osaavia tekijöitä ja sidosryhmiä.

Itse ajattelen, että hallitustasolla on hirmu tärkeää katsoa asioita myös toimintaympäristön ja sidosryhmien näkökulmasta – tuoda keskusteluun yhtiön ulkopuolista ajattelua, palautetta ja ideoita. Myös Afrikassa tavoitteena pitää olla ”best in class”, toimialan ja kehittyvien markkinoiden edelläkävijä.

Tämä tarkoittaa myös ”maassa maan tavalla” -ajattelun unohtamista. Toimintaympäristön ominaispiirteitä on ymmärrettävä, mutta kansainväliset standardit luovat uskottavan pohjan kaikelle tekemiselle.

Unohda ”maassa maan tavalla”

Kun mukana on kehitysrahoittajia ja vaikuttavuussijoittajia, haetaan erityisesti kestävyyttä. Ja kun tavoitellaan kestävyyttä, pitää vastuullisuus sitoa parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin. Itse ajattelen, että on meidän kaikkien etu, että markkina on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Kaksoisstandardeja ei saa olla.

Esimerkiksi Green Resourcesissa se tarkoittaa sitä, että tehdään sekä järkevää bisnestä että luodaan samalla hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä ajatus on koko toiminnan taustalla. Yhtiöllä on esimerkiksi kansainvälinen vastuullisen metsänhoidon FSC-sertifiointi, ISO-laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmiä, vastuullisuusraportoinnissa hyödynnetään GRI:tä, ja sen vastuullisuusohjelmaa sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointia peilataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ei hallintohumppaa!

Miten löytää sopiva raja operatiivisen ja strategisen välillä? Innostunut hallituksen jäsen saattaa nopeasti valua hyvin operatiiviseksi. Käytännöllinen ote on kuitenkin tärkeä, eikä hallintohumppaajaksi saa jäädä. Tämä on ollut erityisen tärkeää vetäessäni ESG-komiteaa.

Kyse on tasapainosta: hallituksen jäsen toimii kirittäjänä operatiiviselle johdolle, joka on kuitenkin siellä paikan päällä. Päätetään yhdessä, mitkä asiat on laitettava kuntoon, priorisoidaan ja laaditaan toteutukselle tiekartta. Käytännön toteutus ja ratkaisut ovat operatiivisen johdon käsissä.

Green Resourcesissa tärkeä etappi on ollut vastuullisuusohjelman tekeminen. Yhtiössä on tehty jo aiemmin paljon: esimerkiksi FSC-sertifiointi on tuonut mukanaan ulkopuoliset auditoinnit, ja Finnfund ja Norfund ovat tuoneet mukanaan esimerkiksi paljon vastuullisuusosaamista. Uusi ohjelma pyrkii sitomaan eri puolilla yhtiötä tehtävää vastuullisuustyötä entistä järjestelmällisemmin yhteen sekä asettamaan tavoitteet ja aikataulun vastuullisuuden kehittämiselle. Yhtiö pyrkii esimerkiksi vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta entistä määrätietoisemmin, lisäämään hankintaketjujen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, kehittämään työpaikkojen ja koko liiketoiminnan synnyttämää sosiaalista vaikuttavuutta sekä lisäämään tuotteiden ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä. Samalla kehitimme yhtiön liiketoimintaa ja kannattavuutta.

Uusi sivu yhtiön historiassa kääntyi vuoden 2022 lopussa, kun sen nykyiset omistajat hyväksyivät osakkeista tehdyn ostotarjouksen. Vuoden 2023 alkupuolella Green Resources siirtyy Finnfundin kumppaneidensa kanssa perustaman sijoitusyhtiön, Afrikan metsäsektorille keskittyvän African Forestry Impact Platformin (AFIP) omistukseen. Sijoitusyhtiön tavoitteena on kerätä yhteensä 500 miljoonaa dollaria seuraavan 2–3 vuoden aikana tukemaan ilmastonmuutosta hillitsevää, kestävää metsätaloutta.

Kestävä metsätalous luo paikallista elinvoimaa

Metsätalouden myönteisissä vaikutuksissa on loppujen lopuksi paljon samaa, oli kyse sitten pienestä kylästä Mosambikissa tai Suomessa. Kestävästi, vastuullisesti toteutettu metsätalous sekä elinvoimaa että vihreyttä alueelle. Se tarkoittaa esimerkiksi työpaikkoja, paikallisia ostoja sekä parempaa infrastruktuuria kuten teitä ja liikenneyhteyksiä.

Erona on se, että monessa Itä-Afrikan maassa luonnonmetsät on suurelta osin hakattu jo vuosia sitten. Metsien myötä kasvatetaan biomassaa, jotka toimivat samalla hiilinieluina – lisäksi kansainvälisen metsäsertifioinninkin edellyttämät suojelualueet vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat kodin paikallisille eläin- ja kasvilajeille.

Sukellus kehitysrahoituksen maailmaan

On tärkeää uskaltaa kysyä kysymyksiä. Uuden yhtiön kanssa menee hetki, että pääsee niin sanotusti samalle matkanjärjestäjälle. Toisaalta, vaikka ammatillisesti aina oppii, ei voi olla myöskään koulunpenkillä. Itselleni onkin ollut tärkeää, että olen voinut yhdistää aiempaa työkokemustani ja oppeja kehittyviltä markkinoilta.

Samalla on seurattava maailman kehitystä. Vastuullisuuden kenttä on nopeassa muutoksessa. Se on pystyttävä linkittämään koko yhtiön menestystarinaan ja tuloksen tekemiseen. Näin muutos on kestävällä pohjalla.

Olen taustaltani sekä liikkeenjohdon että vastuullisuuden ammattilainen. Minulle uutena on tullut kuitenkin sukellus kehitysrahoituksen maailmaan. On ollut hienoa seurata kollegoja ja työskennellä mahtavien ammattilaisten kanssa. Mitä se on käytännössä? Syvällistä osaamista vaikuttavuussijoittamisesta ja kehittyvistä markkinoista sekä konkreettista kokemusta metsätaloudesta Afrikassa. Onneksi vastasin kyllä, hyppy itäafrikkalaisen metsäyhtiön hallitukseen kannatti.

Terhi Koipijärvi

Terhi Koipijärvi on toiminut vuodesta 2021 lähtien Green Resources -metsäyhtiön hallituksessa ja yhtiön vastuullisuuteen keskittyvän ESG-komitean puheenjohtajana. Hänellä on yli 30 vuoden globaali kokemus yritysvastuun, metsätalouden ja metsäteollisuuden parissa esimerkiksi Metsähallituksessa, Stora Ensolla ja Metsä Groupissa. Tällä hetkellä hän työskentelee johtavana neuvonantajana Miltton Groupissa. Lisäksi hän toimii FiBS ry:n hallituksen puheenjohtajana sekä Metso Outotecin hallituksen jäsenenä.