Hyppää sisältöön
fi
en

.

Sijoittajien aktiivisuus pelasti pellettivalmistajan

SaraRasa siirsi tehtaansa
1 400 kilometrin päähän ja vaihtoi raaka-ainetta

SaraRasa on Indonesian ensimmäinen kaupallisen mittaluokan pellettivalmistaja. Finnfundin sijoittaessa yritykseen vuonna 2012 lämmön- ja sähköntuotannossa käytettävien pellettien suurimmat markkinat olivat Euroopassa, mutta myös Aasian markkinoilla nähtiin vahvaa kasvua. Hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli tuottaa pellettejä ennen kaikkea Etelä-Korean markkinoille käyttäen raaka-aineena biojätettä – tarkemmin sanottuna sagopalmun kuorta ja ydintä. Biojätteen hyödyntämisestä syntyvien myönteisten ympäristövaikutusten ohella SaraRasan luomat työpaikat antoivat aiheen odottaa investoinnilta paitsi kaupallista menestystä myös vahvaa vaikuttavuutta.

Muuttunut markkinatilanne sekoitti pakkaa

Tuotannon käynnistäminen vaati investointeja, ja mukana niitä rahoittamassa oli Finnfundin lisäksi suomalainen Dovre Oyj. Tuotantolaitos Indonesian Selat Panjangissa valmistui vuonna 2014, ja pellettien myynti alkoi. Yksi hankkeen päämarkkinoista, Etelä-Korea, päätti kuitenkin muuttaa pellettien sisältövaatimuksia niiden suolapitoisuuden osalta, eikä SaraRasan tuotanto enää vastannut vaatimuksia. Dovren hallituksessa toimiva Ilari Koskelo kertoo: ”Vuoden 2014 joulukuussa näkymät olivat synkät. Totesimme, ettei sijoituksemme kehittynyt haluamaamme suuntaan ja lähdin itse paikan päälle Indonesiaan pohtimaan, mitä voisimme tehdä. Olin valmis panostamaan aikaani niin kauan, että saamme tilanteen haltuun ja tarvittavat muutokset tehtyä.”

SaraRasa raw materialYhtiön suunnitelmissa oli rakentaa ensimmäisen tehtaan jälkeen toinen Indonesian Surabayaan. Siellä raaka-aineena käytettäisiin huonekaluteollisuudelta jäävää puujätettä. Koska toimintaedellytykset Selat Panjangissa osoittautuivat mahdottomiksi, vaihtoehdoiksi jäi joko toiminnan lopettaminen ja yhtiön ajaminen konkurssiin tai toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan 1 400 kilometrin päähän Surabayaan. ”Totesimme, että tehdas tulisi siirtää välittömästi. Surabayassa olisi sekä raaka-aineita että logistisesti järkevät mahdollisuudet saada tuotanto kannattavaksi”, kertoo Koskelo.

Koskelon tekninen asiantuntemus ja tarkka kulukuri olivat avaintekijöitä muutoksen onnistumisessa. ”Teknisestä taustastani on ehdottomasti hyötyä, sillä ymmärrän mitä tuotannon onnistumiseen vaaditaan. Lisäksi halusin varmistaa, että yrityksen kulut ovat myyntiä ja toimistotiloja myöten järkevät”, toteaa Koskelo.

Radikaali muutos onnistui ja paikalliset kumppanit löytyivät

Finnfundille oli tärkeää, että toiminnan lopettaminen Selat Panjangissa tehdään huolellisesti ja vastuullisesti. Tuotannon siirtäminen Surabayaan tarkoitti koko pelletointilinjaston ja muiden laitteiden siirtämistä. Moni työntekijöistä muutti toiminnan mukana. ”Indonesiassa on sangen tavallista työskennellä eri paikassa kuin missä perhe asuu”, kertoo Finnfundin apulaisjohtaja Mikko Kuuskoski. Kun Finnfundin rahoittamissa hankkeissa kohdataan haasteita, Kuuskosken johtama Special Operations -tiimi etsii taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä tapoja tehdä muutoksia joilla hankeyhtiö saadaan taas oikeille raiteille. ”Saimme mukaamme Surabayaan osaavat vuorovastaavat sekä tehtaanjohtajan ja pystyimme aloittamaan tuotannon siellä keväällä 2016”, Kuuskoski muistelee viiden vuoden takaista siirtoa.

Sekä Koskelo että Kuuskoski painottavat paikallisen osaamisen tärkeyttä. ”Indonesialainen tehtaanjohtaja on yksi avainhenkilöstä yrityksessä, ja on tärkeää että hänellä on yhteinen tavoite omistajien kanssa”, toteaa Koskelo. ”Yrityksen on myös solahdettava osaksi paikallista ekosysteemiä eikä kaikkea kannata tehdä itse. Tarvitaan kumppaneita, paikallisia toimijoita. Tämä takaa paikallisyhteisön antaman tuen ja saa aikaan positiivista kehitystä.”

Korkea laatu saavutettu, tuotanto kasvaa vielä tänä vuonna

SaraRasa myy suurimman osan tuotannostaan Singaporessa toimivan ruotsalaisen Cellmark AB:n kautta. Pellettien korkea laatu on täyttänyt odotukset ja niiden hinta on noussut Etelä-Korean ja Japanin uusiutuvaa energiaa käyttävien voimalaitosten aloitettua toimintansa. SaraRasan käyttää raaka-aineenaan puujätettä ja sahajauhoa, ja raaka-aineen lähteellä on aina joko FSC- (Forest Stewardship Council) tai SVLK-vastuullisuussertifikaatti. Tämä on myös pellettien ostajien vaatimus.

SaraRasa sawdustLisäinvestointien avulla tuotantoprosessia on pystytty kehittämään ja varastotilaa rakentamaan. Viimeisin laajennus valmistuu tulevana kesänä. ”Tehtaan laajentaminen on järkevää, koska toiminnan skaalautuessa sekä tuotto että vaikuttavuus kasvavat”, toteaa Koskelo. ”Raaka-aineesta ei ole pulaa ja heinäkuussa saamme lisää varastotilaa. Huonekaluteollisuudesta syntyvää jätettä on jatkuvasti saatavilla eikä tuotanto ole sesongeista riippuvainen, mikä helpottaa ennakointia ja suunnitelmallisuutta.”

Laajennusten myötä teoreettinen tuotantotaso kasvaa 100 000 tonniin, ja liukuvalla keskiarvolla todellinen vuosituotanto asettuu 80 000 tonniin. ”Yhteistyö Finnfundin kanssa on sujunut hyvin. SaraRasa arvostaa Finnfundin sitoutumista vaikealla matkalla kannattavuuteen. Samoin arvostamme kaupallista kumppaniamme Cellmark AB:a” toteaa Koskelo. ”SaraRasan tilanteen kehittyessä Finnfund on rohkeasti ottanut organisaatiostaan mukaan osaajia kulloisenkin tarpeen mukaan, jolloin SaraRasan hallitus on pystynyt viemään liiketoimintaa dynaamisesti eteenpäin.”

 

Lisätietoja:
Mikko Kuuskoski
mikko.kuuskoski@finnfund.fi

Maa: Indonesia
Toimiala: Biopolttoaine
Sijoitusvuosi: 2012

SaraRasa

Finnfund on seurannut hankeyhtiöidensä toimintaa myös koronan tuomien haasteiden ja muutosten osalta. SaraRasa on selvinnyt pandemiakaudesta verraten hyvin vaikka joskus kaukanakin sijaitsevan kodin ja tehtaan välinen liikkuminen kasvattaa tartuntariskiä. ”Työntekijöiden turvallisuus on ollut avainasemassa”, kertoo Kuuskoski. ”Annamme heille maskeja myös kotiin vietäväksi, jotta tartunnoilta voidaan välttyä ja tehdas pysyy toiminnassa.” Koronan aiheuttamaan rahtihintojen nousuun ei varsinaisesti voi vaikuttaa, mutta ratkaisuja pyritään löytämään kilpailuttamalla rahdista huolehtivia toimijoita.

Lisätietoja:
Mikko Kuuskoski
mikko.kuuskoski@finnfund.fi