WWF Suomi ja Finnfund: Ilmastonsuojelu edellyttää Suomelta ja EU:lta panostuksia kehitysmaiden metsäkadon pysäyttämiseen

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n odotetaan maanantaina 8.10. julkistavan synkkiä arvioita ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. WWF Suomi ja kehitysrahoittaja Finnfund kehottavat Suomea ja Euroopan unionia panostamaan voimakkaasti metsäkadon pysäyttämiseen erityisesti kehitysmaissa. EU:n uuden Afrikka-investointialoitteen pitää kohdentaa rahoitusta myös metsiin.

Euroopan komissio julkisti syyskuussa uuden Afrikka–Eurooppa-investointiallianssin, jolla pyritään vauhdittamaan kestävää kehitystä tukevia investointeja Afrikkaan. EU ei kuitenkaan esitä varojen kohdentamista ilmaston kannalta ratkaisevan tärkeään metsien suojeluun. Suomella on tulevana EU:n puheenjohtajamaana mahdollisuus korjata asia ja nostaa globaalin metsäkadon torjuminen keskeiseksi ilmastotoimeksi 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

Metsäsektori on ollut myös Suomen pitkäaikainen kehityspoliittinen prioriteetti. WWF toteuttaa Suomen ulkoministeriön rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita, jotka edistävät metsien suojelua ja kestävää käyttöä. Finnfund on investoinut yli 100 miljoonaa euroa kymmeneen metsäyhtiöön ja metsärahastoon Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan Afrikassa katoaa metsää vuosittain yli 2 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa kahta kolmasosaa Belgian pinta-alasta. Hiilinieluina toimivat metsät ovat avain ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja tarjoavat kodin ainutlaatuisille eläin- ja kasvilajeille sekä kulttuureille.

”Väestönkasvu ja kaupungistuminen luovat lisää painetta viimeisten luonnonmetsien tuhoamiseen. Kestävä, niin ympäristön kuin ihmisten kannalta vastuullinen metsätalous on yksi keino taistella metsäkatoa ja ilmastonmuutosta vastaan”, sanoo Finnfundin rahoituspäällikkö, metsänhoitaja Ilkka Norjamäki.

Esimerkiksi Afrikassa on jo nähtävissä, että kestävästi hoidettujen istutusmetsien tuottama puutavara voi vähentää painetta luonnonmetsien hakkaamiseen.

”Istutusmetsät voidaan esimerkiksi maankäytönsuunnittelulla ohjata jo luonnonarvoiltaan heikentyneille alueille. Näin voimme vähentää painetta luonnonmetsiltä ja säilyttää niiden ympäristöarvot ja samalla lisätä metsäpeitteen määrää,” sanoo WWF Suomen kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen.

WWF:n käyttämien arvioiden mukaan istutusmetsät voivat tuottaa jopa kaksikolmasosaa teollisesta puuntarpeesta. Samalla kestävään metsätalouteen kuuluva suojeluperiaate mahdollistaa sen, että metsää ja luonnon monimuotoisuutta myös suojellaan. Esimerkiksi kansainvälisen vastuullisen metsänhoidon FSC-sertifioinnin saaneissa metsäalueista suojeltua metsäalaa on aina vähintään 10 prosenttia, useimmiten sitäkin enemmän.

Lisätietoja:

Aleksi Heiskanen, kansainvälisen kehityksen asiantuntija, WWF Suomi, puhelin 040 574 1440

Ilkka Norjamäki, rahoituspäällikkö, metsänhoitaja, Finnfund, puhelin 040 866 8642