Vaikuttavuussijoittaja mittaa investoinnin myönteisiä vaikutuksia

Olennaista on yhteistyö: sijoittaja kannustaa ja parhaimmillaan sparraa yritystä kehittämään toimintaansa.

Pauli Forma ja Hanna Kaskela kirjoittivat (HS Vieraskynä 8.6.) tärkeästä asiasta. Sijoittajien vaatimukset ja kannustimet yritysten vastuullisuuden suhteen voivat muuttaa työelämää niin Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa kuin myös kehittyvissä maissa.

On kuitenkin hyvä huomioida, että kirjoittajien kaipaamaa myönteisten asioiden mittaamista tehdään meillä ja maailmalla jo nyt: vaikuttavuusinvestoijat käyttävät yhteisesti sovittuja mittareita sijoitusten vaikuttavuuden mittaamiseen ja kehittävät niitä aktiivisesti.

Me Finnfundissa olemme tässä Maailmanpankkiryhmän IFC:n johtamassa työssä suomalaisina mukana. Koska toimintakenttä on kansainvälinen, myös mittareiden tulee olla kansainvälisiä ja keskenään vertailukelpoisia.

Tämä on kaikkien etu. Suomessa olemme koonneet Vaikuttavuusfoorumin, joka kokoontuu pohtimaan käytäntöjä ja jakamaan kokemuksia täällä meillä.

Vaikuttavuusinvestoiminen meneekin vastuullista sijoittamista pidemmälle: jos vastuullisuuden arvioinnissa tarkastellaan pääosin sitä, miten asioita tehdään, vaikuttavuuden mittaamisessa arvioidaan sitä, mitä saadaan aikaiseksi. Käytännössä raja on usein häilyvä, mutta olennaista on, että vaikuttavuudelle asetetaan mittarit ja tuloksia arvioidaan koko investoinnin ajan.

Sosiaalisten vaikutusten osalta ne voivat olla esimerkiksi naisten aseman paraneminen työpaikalla tai työntekijöiden koulutuksen tai terveydenhuollon kehittäminen sekä toiminnan laajemmat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Pelkkä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden listaaminen ei siis vielä riitä.

Kehitysrahoittajana nostamme lisäksi kehitysvaikutukset taloudellisen tuloksen rinnalle. Tämä on lähtökohta myös OP:n kanssa perustamassamme Suomen ensimmäisessä kehittyville markkinoille sijoittavassa vaikuttavuusrahastossa.

Kuten Forma ja Kaskela kirjoittivat, lakien ja kansainvälisten sopimusten noudattamisen tulee olla sanomattakin selvää. Kehittyvissä maissa paikallinen taso on usein kuitenkin matalalla. Siksi vaikuttavuutta hakeva yritys ja sijoittaja ottavat minimitason kansainvälisistä standardeista. Kehitysrahoittajilla ne ovat esimerkiksi IFC:n Performance Standardit ja ILO:n työelämää koskeva julistus sekä erilaiset sertifioinnit.

Olennaista on yhteistyö: sijoittaja kannustaa ja parhaimmillaan sparraa yritystä kehittämään toimintaansa. Kun vastuullisuuden ja vaikuttavuuden hyödyt saadaan näkyviksi, myös motivaatio kasvaa ja hyvät vaikutukset voimistuvat.

Helena Arlander
varatoimitusjohtaja, vastuullisuus ja vaikuttavuus, Finnfund

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Helsingin Sanomissa 16.6.2020.