Työtä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä – kehitysvaikutuksia yksissä kansissa

Tutustu Finnfundin rahoittamien yritysten vuonna 2016 tuottamiin kehitystuloksiin.

Julkaisuun on koottu vuosittain raportoitavia kehitysvaikutuksia koko Finnfundin sijoitussalkun tasolla. Tuoreimmat kattavat tulokset ovat vuodelta 2016 – viime vuoden tuloksia päästään tarkastelemaan ensi syksynä.

Finnfund seuraa kaikkien sijoitustensa osalta työpaikkojen ja erityisesti naistyöntekijöiden sekä verotulojen ja muiden veroluonteisten maksujen määriä. Lisäksi seurataan muun muassa tuotetun energian, hankkeiden kotimaassa tehtyjen kotimaisten ostojen määrää sekä mikrolainojen että pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavien lainojen määrää. Tämä perustuu kansainvälisten kehitysrahoittajien yhteisiin indikaattoreihin. Lisäksi yksittäisten sijoitusten osalta seurataan niille keskeisten kehitysvaikutusten toteutumista.

Vuonna 2016, Finnfundin rahoittamat yritykset esimerkiksi

• työllistivät suoraan lähes 30 000 ihmistä, joista naisia oli lähes kolmannes
• tuottivat energiaa 6619 gigawattituntia
• maksoivat veroja ja veronkaltaisia maksuja 334 miljoonaa euroa
• tukivat noin 38 000 maanviljelijää
• myönsivät lähes 1 700 000 mikrolainaa ja lähes 500 000 pienyrityslainaa.

Vuonna 2016 Finnfund teki maksatuksia 46,2 miljoonalla eurolla yritykseen tai rahastoon, jotka toiminnallaan hillitsevät ilmastonmuutosta tai edistävät siihen sopeutumista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa, kestävää metsätaloutta tai maatalouden kehittämistä. Suomen viralliseksi ilmastorahoitukseksi tästä luokiteltiin 7,6 miljoonaa euroa, sillä mukaan lasketaan vain oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Uusista sijoituksista 82 % tehtiin kolmeen köyhimpään OECD:n kehitysapukomitean määrittelemään maaluokkaan.

Investoinneissa mukana aina myös muita rahoittajia

Finnfund on lähtökohtaisesti mukana vähemmistösijoittajana, joten sijoituksissa on aina mukana myös muita rahoittajia. Tuloksia ei ole suhteutettu rahoitusosuuteen, sillä vaikutusmekanismien todentaminen on haasteellista: kehitysrahoituksessa on tyypillistä, että vaikutus riippuu rahallisen panoksen lisäksi esimerkiksi rahoitusinstrumentin ominaispiirteistä (esim. laina, pääomasijoitus, välirahoitus, takaus), hankkeen riskisyydestä, rahoittajan aktiivisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen katalysoinnissa, riskisyyden vähentämisessä tai vastuullisuuden kehittämisessä.

Kehitysvaikutusten arviointia kehitetään jatkuvasti. Finnfund seuraa aktiivisesti myös attribuoinnista käytävää keskustelua ja työkalujen kehittymistä sekä tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien kanssa.

Julkaisuun kootut tiedot kertovat vuoden 2016 lopun tilanteesta. Viime vuoden kehitysvaikutuksia kerätään kevään aikana, ja seuraava julkaisu on odotettavissa ensi syksynä.

Kehitystuloksia 2016

Vuosikertomus 2016

Finnfundin vaikutus kehitykseen