Finnfundin Jussi Tourunen: “Energiaratkaisut määrittävät nyt maapallon selviytymistä—planetaariset rajat -viitekehys määrittelee Finnfundin sijoitukset”

Energiahankkeisiin sijoittaminen on nousemassa entistäkin isommaksi teemaksi kehitysrahoittajilla kuten vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfundilla. “Energiahankkeilla saadaan vaikuttavuutta ja tuottoja. Energiasektori ja nimenomaan uusiutuva energia ovat nyt melkein kaikkien kehitysrahoittajien kiikarissa”, sanoo apulaisjohtaja Jussi Tourunen Finnfundista.

Finnfund perustaa nykyään energia- ja infrarahoittamisensa planetaariset rajat -viitekehykseen. Se on Stockholm Resilience Centressa kehitetty malli maapallon kestokyvystä. Malli määrittele yhdeksän huolestuttavasti hupenevaa luonnonresurssia ja kantokykytekijää, joita kulutus ja tuotanto uhkaavat. Ilmastonmuutoksen lisäksi uhkia kohdistuu muun muassa biodiversiteettiin, valtameriin, maaperään ja makeaan veteen. Uusiutuvan energian tuotanto, tehokkuus energian siirrossa, varastoinnissa ja kulutuksessa ovat hyviä keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Ne hillitsevät myös useiden muiden planetaaristen rajojen ylittämistä.

”Ilmastonmuutoksessa on jo ylitetty maapallon kestokyky. Ilmasto vaikuttaa moneen muuhunkin, esimerkiksi biodiversiteettiin ja maankäyttöön. Ja esimerkiksi kierrätyshankkeet vaikuttavat parhaimmillaan sekä jäteongelmaan että ilmastonmuutokseen”, Finnfundin energia- ja infrasalkusta vastaava Tourunen sanoo. “Planetaarisiin rajoihin liittyvät tietenkin tiiviisti myös metsä- ja maatalous. Metsään sijoittaminen on paras tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. Odotan, että meistä tulee tässä teemassa entistä isompi”, hän sanoo.

Finnfundin sijoituksilla on oltava vaikuttavuutta. ”Energiasalkussa se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sijoitukset hidastavat ilmastonmuutosta tai auttavat sopeutumaan siihen”, Tourunen sanoo. Hankkeet tarjoavat energiatehokkuutta, energiaa käytetään vähemmän tai energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Salkussa onkin paljon tuuli- ja aurinkovoimaa.

Hajautettu tuotanto lisää vaikuttavuutta

Energiatuotannossa Finnfund on rahoittanut muun muassa suuria aurinkopuistoja Egyptissä ja Jordaniassa. Niissä on aina mukana useampia rahoittajia.

Viime vuosina Finnfund on myös ryhtynyt rahoittamaan useita uusiutuvaan energiaan perustuvia hajautetun sähköntuotannon hankkeita. Uusia samanlaisia hankkeita on valmistelussa. Käänne on merkittävä, sillä Tourusen mukaan hajautettuun tuotantoon sijoittaminen on tehokas keino saada aikaan vaikuttavuutta. Juuri sitä Finnfund tavoittelee. “Hajautetun tuotannon hankkeissa rakennetaan useampia pienempiä voimalaitoksia, esimerkiksi noin 1 MW:n aurinkovoimaloita tehtaiden, liiketilojen, toimistojen tai varastojen katoille. Niillä kaikilla on yksi ja sama omistaja, jota rahoitetaan.”

Toinen uusi trendi on, että sijoituskohteena olevan energiahankkeen sähkön ostaja on yhä useammin yksityinen taho eikä valtiollinen ostaja. Aiemmin uusiutuvan energian sijoituskohteet ovat olleet selvästi isompia yksittäisiä kohteita, joissa sähkön ostaja oli yleensä valtion omistama sähköyhtiö. ”Nyt alkaa olla myös hankkeita, joissa yksityisellä yrityksellä on eri kokoisia uusiutuvan energian hankkeita useissa eri maissa. Energiahankkeet ja sijoittaminen monimuotoistuvat.”

Finnfund ei täysin sulje pois fossiilisen energian tuotantoa salkustaan. Syy on se, että aina ei aurinko paista eikä tuule. Vesivoimakin on sesonkiluontoista, ja silloin tarvitaan säätö- tai huippuvoimaa. Sitä pystytään harvoin tuottamaan uusiutuvasti.

”Iso kuva on, että uusiutuvaan energiaan pitää siirtyä ja päästöt pitää poistaa, mutta haluamme myös, että kehittyvissä maissa ihmisillä on saatavilla energiaa luotettavasti. Joissakin verkoissa voidaan tarvita esimerkiksi kaasumoottorivoimalaitoksia takaamassa verkon toiminta ja mahdollistamassa energiasiirtymä”, Tourunen sanoo. ”Varmistamme, että näissä tapauksissa fossiilinen laitos toimii vain vara- säätö- tai huippuvoimana, ei 24/7. Vesivoimassa emme lähde mukaan suuriin patohankkeisiin vaan vain pienvesivoimaan. Meillä on myös muutamia bioenergiahankkeita salkussa.”

Energiahankkeiden rahoitussopimukset kestävät yleensä 5-15 vuotta, mutta ne voivat olla jopa 20 vuotta pitkiä. Pitkät sopimukset liittyvät varsinkin pitkäaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin. Energiahankkeisiin sijoittaminen on kaikkialla pitkäjänteistä toimintaa.

Finnfundin energia- ja infrasalkussa on noin 35 hanketta. Näistä vajaa puolet on sähkön tuotannon hankkeita, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 850 MW. Määrä on kasvamassa lähiaikoina. ”Vuosittain sijoitamme viidestä-seitsemään kohteeseen.”

Suurimmat tuuli- ja aurinkovoimahankkeet voivat olla satoja, jopa tuhansia megawatteja, mutta Finnfundin rahoittamat hankkeet ovat yleensä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan megawattiin. Finnfundin rahoitusosuus on yleensä 10-20 miljoonaa euroa. Mukana on aina muitakin sijoittajia. Salkun kirjanpitoarvo on noin 170 miljoonaa euroa. Maksamattomia päätöksiä uusista sijoituksista on noin sadalla miljoonalla eurolla.

Sähköinen liikkuvuus on uusi tulokas

Viime vuosien uusi rahoituskohde on sähköinen liikkuvuus. Kun polttomoottori korvataan sähköllä, positiivisia ilmastovaikutuksia tulee sitä enemmän, mitä suurempi osa sähköstä on tuotettu päästöttömästi ei-fossiilisella energialla.

Finnfundin rahoituskohteena on esimerkiksi Vietnamissa Vinfast, joka valmistaa sähköisiä kulkuneuvoja kuten sähköbusseja. Intiassa Finnfund rahoittaa Transvolt Mobilityä, joka keskittyy raskaiden sähköautoneuvojen kuten linja-autojen ja kuorma-autojen määrän lisäämiseen sekä Fortum Charge&Drivea, joka omistaa sähköautojen latausinfraa.

Finnfund sijoittaa yhä enemmän energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Salkussa on myös muun muassa jätehankkeita. “Kuitenkin kaupallisesti uusia hyviä jätehankkeita on vaikea löytää. Tällä hetkellä tarkastelemme erästä jäte- ja kierrätyshanketta”, hän sanoo. Salkun teollisuushankkeista hän nostaa esimerkiksi aurinkopaneeleja suomalaisella teknologialla valmistavan tehtaan Thaimaassa.

”Voimme sijoittaa lähes mihin tahansa teollisuuteen, jos rahoitettavalla investoinnilla on merkittäviä ilmasto- ja ympäristöhyötyjä tai teollisuus on aiempaa energia- tai resurssitehokkaampaa. Se auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muidenkin planeetan rajojen suhteen.”

Kehitysmaissa on yhä maita ja alueita, joissa jopa puolet väestöstä kärsii sähköpulasta. Se tarkoittaa, ettei heillä ole käytössään luotettavaa sähköverkkoa. Joissakin kehittyvissä maissa kuitenkin melkein kaikilla on vakaata energiaa riittävästi. “Meitä tarvitaan, koska maiden talouskasvu ja väestönkasvu ovat kovaa, ja silloin myös energian kulutus kasvaa tai tuotanto on fossiilista ja halutaan siirtyä päästöttömään tuotantoon. Esimerkiksi Vietnamissa noin puolet sähköstä tuotetaan yhä fossiilisilla”, Tourunen sanoo. Keniassa energiasta suurin osa on uusiutuvaa energiaa. “Monissa kehittyvissä maissa on hyvin vahva valtiojohdon sitoutuminen siihen, että rakennetaan uusiutuvaa energiaa. Maantieteen takia monet maat ovat vyöhykkeellä, jossa aurinkopaneeleista saadaan enemmän irti kuin vaikkapa Suomessa.”

Energia-asioissa vaikuttavuuden yksi kriteeri on tasa-arvo: siis se miten hankkeet vaikuttavat eri sukupuolten elämään kehittyvissä maissa. ”Pyrimme edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa myös energiasektorin hankkeissamme, ja olemme onnistuneet tässä hyvin. Tämä on tärkeää, sillä maailmanlaajuisesti vain 20 % toimialan työntekijöistä on naisia.” Energiahanke voi myös tuoda sähköä pienyrityksiin, jotka palvelevat erityisesti naisvaltaisia aloja.

Noin puolet Finnfundin energia- ja infrasijoituksista on yhä Afrikan maissa, vaikka viime vuosina sijoitukset ovat lisääntyneet Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeet esimerkiksi Intiaan ovat lisääntyneet viime aikoina. ”Siitä tulee merkittävä kohde.”

“Vaikuttavuuden lisäksi Finnfundin energiahankkeiden on oltava kannattavia, kestäviä ja rahoitukselle on saatava tuottoa”, Tourunen tiivistää. Kehitysrahoittajilla kuten Finnfundilla on myös niin sanottu katalysaattorin rooli. Kun kehitysrahoittaja on lähtenyt mukaan, se saa myös yksityiset rahoittajat kiinnostumaan. “Valitettavasti kuitenkin jotkin kehitysrahoittajat tai ei-kaupalliset toimijat voivat tuoda liiankin hyvä ehtoista rahoitusta hankkeisiin. Se ei ole hyvä, sillä tavoitteena on lopulta markkinaehtoinen kestävä energian tuotanto. Esimerkiksi sähköstä voi tulla liian halpaa, mutta kaikella kulutuksella pitää olla hintansa.”

Lisätietoja
Jussi Tourunen, apulaisjohtaja, Finnfund, 040 5680578, jussi.tourunen@finnfund.fi
Terhi Elomaa, viestintäpäällikkö, Finnfund, 040 194 0281, terhi.elomaa@finnfund.fi