Finnfund laski sijoitussalkkunsa ilmastovaikutukset

Kehitysrahoittaja Finnfund on aloittanut koko sijoitussalkkunsa ilmastovaikutusten vuosittaisen laskennan. Tuloksista selviää, että Finnfundin metsäinvestoinnit sitovat ilmakehästä yli puoli miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv). Puhtaan energian investoinneillaan Finnfund torjuu kehitysmaiden päästöjä 64 000 t CO2-ekv. Kaikkien investointien hiilijalanjälki eli yhteenlasketut päästöt ovat 127 000 t CO2-ekv.

Finnfund on aiemmin arvioinut uusien metsä- ja energiainvestointien päästövähennyspotentiaalia ennen sijoituspäätöstä. Nyt laskenta on laajennettu kattamaan kaikki – niin suorat ja epäsuorat kuin uudet ja vanhat sijoitukset – sekä hiilijalanjäljen, vältettyjen päästöjen että hiilen sidonnan osalta. Nyt valmistunut vuoden 2016 sijoitussalkun kattava laskenta antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää salkkua pohjautuen mitattavaan ja vuosittain seurattavaan kvantitatiiviseen tietoon.

”Koko sijoitussalkun hiililaskenta on meille tärkeä työkalu toiminnan kehittämisessä ja myönteisten ilmastovaikutusten vahvistamisessa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen tukeminen ovat Finnfundin toiminnan yksi keskeinen tavoite”, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi. 

Metsäinvestoinnit sitovat hiiltä yli puolen miljoonan t CO2-ekv:n verran

Katsottaessa Finnfundin koko sijoitussalkun ilmastovaikutuksia, tuloksissa näkyy pitkäaikainen panostaminen kestävään metsätalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Useiden metsäinvestointien ansiosta hiilidioksidin sidonnalla on merkittävä ilmastovaikutus – yhteensä 530 000 t CO2-ekv, joka vastaa 8 463 t CO2-ekv per sijoitettu miljoona euroa. Metsäinvestointien yhteensä sitoman hiilen määrä vastaa esimerkiksi Lahden kaupungin vuosipäästöjä (561 000 t CO2-ekv vuonna 2015). Kolme neljäsosaa (75 %) hiilidioksidin sidonnasta tapahtuu Afrikassa.

Tällä hetkellä Finnfundin rahoittamilla yrityksillä on 867 000 hehtaaria metsää, josta 814 900 hehtaaria on kansainvälisen kestävän metsähoidon sertifikaatin FSC®:n (Forest Stewardship Council) piirissä. Laskennan ensimmäinen lähestymistapa on kuitenkin ollut tietoisen varovainen: siinä huomioidaan alue, puulaji, kiertoaika, maanpäällinen biomassa sekä virhemarginaali. Laskennassa ei kuitenkaan ole esimerkiksi huomioitu maaperää, maanpinnan alle jäävän biomassan tai maankäytön muutoksen vaikutusta, eikä mukana ole lainkaan luonnonmetsähankkeita eikä sertifiointivaatimuksiin sisältyviä suojelualueita. Laskennassa ei oteta myöskään huomioon puun loppukäyttöä. Hiilidioksidin sidonnan laskentaan on käytetty USAIDin ja Winrockin kehittämää AFOLU-laskuria.

Miljoonan sijoituksella saatavat päästövähennykset hiilijalanjälkeä suuremmat

Koko sijoitussalkun kattava päästölaskenta perustuu kansainvälisen Exiobase-tietokannan antamiin keskimääräisiin maa- ja sektorikohtaisiin tietoihin. Tiedon saatavuus on haastavaa: Finnfundin rahoittamista yrityksistä monet ovat pieniä ja keskisuuria kehitysmaissa toimivia yrityksiä, eikä hankelaskentaan tarvittavia tietoja ole tyypillisesti valmiina saatavilla. Myös yritysten resurssit tiedon hankkimiseen ovat usein rajalliset. Jatkossa tiedon saatavuutta on tarkoitus parantaa niin, että laskenta perustuu mahdollisimman kattavasti todellisiin sijoituskohtaisiin tietoihin.

Finnfundin kaikkien sijoitusten yhteenlaskettu hiilijalanjälki on yhteensä 127 000 t CO2-ekv. Se tarkoittaa noin 362 t CO2-ekv per sijoitettu miljoona euroa, mikä on keskimääräistä tasoa kehitysmaissa. Päästöissä on huomioitu yrityksen operatiivinen toiminta, ei esimerkiksi rakennusvaihetta. Koska laskennassa käytetty tieto perustuu maa- ja sektorikohtaisiin keskiarvoihin, monien kehitysmaiden energiantuotannon hiili-intensiivisyys vaikuttaa laskentaan merkittävästi riippumatta yrityksen todellisesta energiankäytöstä ja -lähteestä.

Uusiutuvan energian sijoitusten myötä vältettyjä päästöjä on yhteensä 64 000 t CO2-ekv eli 911 t CO2-ekv per sijoitettu miljoona euroa. Vältetyt päästöt per sijoitettu miljoona euroa ovatkin hiilijalanjälkeä huomattavasti suuremmat. Laskennassa huomioidaan investoinnit tuuli-, bio-, vesi- ja aurinkoenergiaan. Päästökertoimet perustuvat kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten yhteisiin laskentaperiaatteisiin (International Financial Institution Framework for a Harmonised Approach to Greenhouse Gas Accounting).

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen toiminnan tavoite

Hiililaskennan kehittämisen taustalla on halu syventää ymmärrystä kaikkien investointien ilmastovaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutumisen tukeminen ovat yksi Finnfundin toiminnan keskeinen tavoite ja kehitystulos. Tämä näkyy myös painotuksena ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kannalta tärkeisiin toimialoihin: uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen sekä rahoituslaitoksiin, joista viimeinen pitää sisällään myös mikrorahoituksen rahoittamisen. Finnfundin investoinnit ovat myös keskeinen osa Suomen virallista ilmastorahoitusta.

Esimerkiksi vuonna 2017 Finnfund teki maksatuksia 75,5 miljoonalla eurolla ilmastohankkeisiin. Tästä rahoituksesta kohdistui ilmastonmuutoksen hillintään 45,4 %, siihen sopeutumiseen 31,8 % ja kumpaankin 22,8 %.

Laskennan lähtökohtana ovat kansainvälisen GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) ohjeistukset. Laskennassa huomioidaan yrityksen oman tuotannon sekä sen ostamien palvelujen suorat ja epäsuorat päästöt (tasot/scope 1 ja 2 ja 3 upstream) mutta ei tuotteiden valmistuksen jälkeistä käyttöä. Luvut on suhteutettu Finnfundin rahoitusosuuden kokoon. Laskenta on tehty yhteistyössä konsulttiyhtiö Navigantin kanssa. Lisäksi keskusteluja on käyty muiden asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Nyt valmistunut laskenta kattaa vuoden 2016 sijoitussalkun, ja laskenta vuoden 2017 tietojen osalta on käynnissä. Lisäksi käynnistymässä on arviointi siitä, miten tuloksia hyödynnetään sijoitussalkun ja investointitoiminnan kehittämisessä.

Finnfundin sijoitussalkun ilmastovaikutukset 2016:

• Yhteenlaskettu hiilijalanjälki 127 000 CO2-ekvivalenttitonnia – 362 CO2-ekvivalenttitonnia / sijoitettu miljoona euroa
• Päästövähenemät yhteensä 64 000 CO2-ekvivalenttitonnia – 911 ekvivalenttitonnia / sijoitettu miljoona euroa
• Hiilen sidonta yhteensä 530 000 CO2-ekvivalenttitonnia – 8 463 CO2-ekvivalenttitonnia per sijoitettu miljoona euroa

• Ilmastovaikutukset

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Kirsi Pere, p. 040 620 9767, kirsi.pere(a)finnfund.fi