Erityisriskirahoitus uudelleen käyttöön

Ulkoministeriö tiedotti 20. syyskuutavaltioneuvoston raha-asiainvaliokunnan puoltaneen 75 miljoonan euron erityisriskirahoitusta Finnfundille vuosille 2018–2023. Summa pitää sisällään aiemmin myönnetyn, 50 miljoonan euron suuruiseksi rajatun tappiotakuun, joten uuden sitoumuksen määrä on 25 miljoonaa euroa.

Erityisriskirahoituksen piiriin valittavista Finnfundin sijoituksista mahdollisesti syntyviä luotto- tai sijoitustappioita voidaan kattaa osittain valtion antamasta tappiotakuusta. Takuu tarvitaan, jotta Finnfund pystyy tekemään riskipitoisia, mutta kehitysvaikutuksiltaan poikkeuksellisen mittavia sijoituksia. Sijoitusriskiin vaikuttavat esimerkiksi sijoituksen kohdemaa, koko ja toimiala.

Erityisriskirahoitus oli käytössä vuosina 2012–2015

Erityisriskirahoitus oli käytössä vuosina 2012–2015 ja sen koko oli rajattu 50 miljoonaan euroon. Tappiotakuun piiriin otettiin 16 sijoitusta, joista 14 on käynnistynyt eikä niistä toistaiseksi ole tullut luotto- tai sijoitustappioita.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen arvion erityisriskirahoituksesta konsultti- ja tilintarkastusyhtiö KPMG:llä. Helmikuussa 2018 julkaistun arvion mukaan erityisriskirahoitus onnistui hyvin. Entistä suurempi osa Finnfundin sijoituksista kohdistuu köyhimpiin maihin sekä riskipitoisiin, mutta kehitysvaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin.

Näistä sijoituksista vähiten kehittyneissä LDC-maissa on 81 prosenttia, muissa alemman tulotason maissa 6 prosenttia ja alemman keskitulon maissa 13 prosenttia. Sijoituksista 10 on Afrikassa, viisi Aasiassa ja yhden kohdealueena on Latinalainen Amerikka. Sijoituksissa on useita kestävän metsätalouden ja uusiutuvan energian hankkeita.

Yksi esimerkki on Etiopian ensimmäinen matkapuhelimissa toimiva rahalähetys- ja maksupalvelu. Sen avulla erityisesti maaseudulla asuvat köyhät ihmiset sekä maassa toimivat avustusjärjestöt voivat siirtää rahaa turvallisesti ja aiempaa selvästi pienemmillä kustannuksilla.

Finnfund on 2000-luvulta lähtien siirtänyt sijoitustoimintansa painopistettä köyhimpiin maihin ja muutos on vauhdittunut erityisriskirahoituksen myötä. Nykyisin LDC-maissa on noin kolmannes (34 prosenttia) ja muissa matalan tulotason maissa noin 10 prosenttia kaikista sijoituksista. Nämä osuudet ovat selkeästi suuremmat kuin esimerkiksi muilla eurooppalaisilla kehitysrahoittajilla keskimäärin.

• Uusi erityisriskirahoitus suuntaa Finnfundin sijoituksia yhä vahvemmin köyhimpiin maihin (ulkoministeriön tiedote 20.9.2018)
• Evaluaatio: Finnfundin sijoitustoiminnan painopisteen siirto köyhimpiin maihin onnistui (ulkoministeriön tiedote 28.2.2018)
• Evaluaatio Finnfundin erityisriskirahoituksesta valmistui – painopisteen siirto köyhimpiin maihin onnistui (uutinen 28.2.1018)

Lisätietoja:

Helena Arlander, johtaja, riskienhallinta ja vaikuttavuus, helena.arlander(a)finnfund.fi, p. 050 561 1516
Jaakko Kangasniemi, toimitusjohtaja, jaakko.kangasniemi(a)finnfund.fi, p. 040 577 7676