Metsäkeskustelussa kannattaa katsoa myös maailmalle

Suomi valmistelee kansallista, vuoteen 2035 ulottuvaa metsästrategiaa, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Visioksi on jo valittu kasvava hyvinvointi metsistä ja metsille. Strategiassa pyritään huomioimaan metsien yhä monitahoisempi rooli hiilinieluna, monimuotoisuuden vaalijana, taloudellisena voimavarana sekä virkistyksen ja luontomatkailun tyyssijana. Näiden yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden yhteensovittaminen ei onnistu ilman laaja-alaista keskustelua ja ihmisten osallistamista.

Metsästrategian painopiste on ymmärrettävästi suomalaisissa metsissä. Tämän rinnalle haluaisimme kuitenkin nostaa esiin myös Suomen ja suomalaisten roolin kansainvälisen metsäkeskustelun ja metsäalan kehittäjinä. Tasapainoilu eri metsänkäyttötapojen välillä ei ole helppoa, mutta nyt käytävästä laajapohjaisesta keskustelusta voidaan ehkä ammentaa myös muualle – ja samalla tuoda meille oppia maailmalta.

Viime aikoina ilmastonmuutoksen rinnalla huomiota on saanut luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Maailman eliölajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvällä tahdilla, ja yksi keskeisistä syistä on niiden elintilan kapeneminen. Monimuotoisuutta vahvistavia toimia pyritään entistä aktiivisemmin tekemään kehittämällä lainsäädäntöä ja luomalla uusia keinoja, joilla yksittäiset toimijat – kuten maanomistajat, sijoittajat tai yksittäiset ihmiset – voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa on luonnon monimuotoisuuden vahvistamiselle alettu jo kehittää vapaaehtoiseen päästökauppaan verrattavia markkinamekanismeja.

Ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja metsäkadon hillitseminen vaatii kiireellisiä toimia. Nämä globaalit haasteet ylittävät maiden rajat ja vaativat kansainvälistä yhteistyötä. Tämä näkyy erityisesti kehittyvissä maissa, joissa on paljon potentiaalia mutta myös suuri tarve resursseille: rahoitukselle ja osaamiselle.

EU:ssa metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat yhä keskeisemmässä roolissa pyrkimyksissä hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa ekosysteemien kantokykyä. Paljon keskustelua nostattanut EU-taksonomia on osoitus siitä, miten eri toimialoja ohjataan toimimaan luonnon kantokyvyn rajoissa asettamalla tieteeseen perustuvia kriteereitä vihreälle toiminnalle. Tiede ja tekniset oivallukset ovat suomalaista ydinosaamista: meillä on vahvaa osaamista esimerkiksi metsien inventoinnissa, tutkimuksessa ja teknologiassa.

Komission lakiehdotus luonnon ennallistamiseksi nostaa osana EU:n biodiversiteettistrategiaa esille ennallistamisen merkityksen hiilensidonnassa, monimuotoisuuden turvaamisessa – se vaikuttaa myös omaan ruokahuoltoomme – ja sään ääri-ilmiöiden vaikutusten hallitsemisessa. Suot lienevät meillä suurin ennallistamisen kohde, ja toteutus voisi toimia muillekin esimerkkinä.

Suomessa on paljon muutakin metsäosaamista, jolle olisi maailmalla kysyntää. Työssä kehitysmaiden metsätalouden parissa on nähty, että vastuullisesti toteutetut metsähankkeet tuottavat myönteisiä vaikutuksia niin ilmastolle, luonnolle, lähiyhteisöille kuin laajemminkin yhteiskunnalle.

On myös hyvä huomata, että muuallakin osataan. Esimerkiksi Costa Rica on yksi maailman metsäisimmistä maista. Siellä on panostettu jo 1990-luvulta lähtien luonnon ennallistamiseen ja metsiin liittyviin ekosysteemipalveluihin. Aktiivisilla toimilla maa on onnistunut pysäyttämään kiihtyvän metsäkadon. Puolet maan pinta-alasta on metsää, ja noin puolet metsäpinta-alasta on suojeltu. Samalla ekoturismia on kehitetty niin, että siitä on tullut merkittävä tulonlähde. Myös kestävään metsätalouteen on panostettu: esimerkiksi pienviljelijät saavat neuvontaa metsittämiseen ja jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon.

Suomalaisilla on erityinen suhde metsään – ja niin on monien muidenkin maiden asukkailla. Katse kannattaa nostaa myös kauemmas, jotta hyvinvoivat metsät tuottavat jatkossakin hyvinvointia Suomessa ja maailmalla.

Ilkka Norjamäki ja Veronica Palmgren

Norjamäki on metsänhoitaja ja rahoituspäällikkö Finnfundissa, Palmgren metsänhoitaja ja johtaja KPMG Finlandissa.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 17.8.2022.

Ilkka Norjamäki Apulaisjohtaja salkkuvastaava, metsä ja maatalous ilkka.norjamaki@finnfund.fi

Veronica Palmgren Metsänhoitaja, johtaja KPMG Finland