Riskienhallinta ei vähennä vaikuttavuutta – se tekee sen mahdolliseksi

Kun puhutaan riskienhallinnasta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen tehtävä, jonka tarkoitus on sanoa ei. Todellisuudessa tehokas riskienhallinta harvoin tarkoittaa riskien välttämistä. Sen tarkoituksena on ymmärtää epävarmuutta riittävän hyvin, jotta voidaan tehdä harkittuja päätöksiä. Finnfundissa tämä on erityisen tärkeää. Tehtävämme on rakentaa kestävämpää tulevaisuutta ja luoda pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Tämän tehtävän toteuttaminen edellyttää sellaisten riskien ottamista, joita monet sijoittajat eivät ole halukkaita tai kykeneviä ottamaan.

Kysymys ei siis ole siitä, onko riskejä olemassa. Kysymys on siitä, ymmärrämmekö niitä riittävän hyvin, jotta voimme tehdä päätöksiä ja toimia niiden pohjalta.

Vaikuttavuus ja epävarmuus kulkevat usein käsi kädessä

Suurimmat mahdollisuudet kehitysvaikutusten luomiseen löytyvät usein sellaisista ympäristöistä, joissa epävarmuutta on eniten. Monet kehittyvät maat ja kasvumarkkinat kohtaavat haasteita, jotka ulottuvat poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta infrastruktuurin puutteisiin, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haavoittuvuuksiin ja nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Nämä tekijät voivat tehdä sijoituksista haastavampia kuin kehittyneissä talouksissa, mutta juuri siksi kehitysrahoituslaitoksia tarvitaan.

Jos tällaiset toimintaympäristöt jätettäisiin kokonaan huomiotta, menetettäisiin samalla mahdollisuuksia tukea yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja, parantavat keskeisten palveluiden saatavuutta, vahvistavat paikallisia arvoketjuja ja edistävät kestävää talouskasvua.

Vaikuttavuussijoittamisen tavoitteena ei ole löytää riskittömiä sijoituskohteita. Sen tavoitteena on tunnistaa mahdollisuudet, joissa odotettavissa oleva vaikuttavuus on oikeassa suhteessa otettaviin riskeihin ja joissa riskit voidaan ymmärtää, lieventää ja hallita vastuullisesti.

Esimerkiksi aurinkoenergiahanke hauraassa markkinaympäristössä voi altistua poliittiselle epävarmuudelle, valuutan heikkenemiselle ja infrastruktuurin ylläpitoon liittyville haasteille. Samalla se voi tarjota luotettavaa sähköä yhteisöille, jotka ovat aiemmin kärsineet toistuvista sähkökatkoista, tukea paikallisia yrityksiä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Riskienhallinta ei ole riskien välttämistä

Yksi yleinen väärinkäsitys on, että riskienhallinnan tavoitteena olisi poistaa epävarmuus. Käytännössä tämä ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa.

Jokaiseen sijoitukseen liittyy riskejä. Markkinat muuttuvat, sääntely kehittyy, teknologiat uudistuvat ja odottamattomia tapahtumia ilmenee. Riskienhallinnan tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta täydellisesti, vaan parantaa päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa.

Hyvä riskienhallinta auttaa vastaamaan käytännön kysymyksiin:

• Mitä voi mennä pieleen?
• Kuinka todennäköistä se on?
• Mitkä olisivat seuraukset?
• Voidaanko riskejä lieventää?
• Ovatko riskit ja odotettavissa oleva tuotto tasapainossa?
• Oikeuttaako odotettavissa oleva vaikuttavuus etenemisen?

Vastaukset ovat harvoin yksiselitteisiä. Selkeät säännöt, rajat ja kontrollit ovat olennaisia osa-alueita riskienhallinnassa. Tehokas riskienhallinta edellyttää kuitenkin myös harkintakykyä, jotta epävarmuuden keskellä voidaan tehdä perusteltuja ja tietoon pohjautuvia päätöksiä.

Tässä kohtaa ennalta määritelty riskinottohalukkuus nousee keskeiseen rooliin. Hyvä riskienhallinta ei tarkoita riskien minimointia hinnalla millä hyvänsä. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, minkä tasoisia ja millaisia riskejä organisaatio on valmis hyväksymään tavoitteidensa saavuttamiseksi. Selkeä riskinottohalukkuus auttaa päätöksentekijöitä erottamaan hyväksyttävät riskit niistä, jotka edellyttävät lisätoimenpiteitä, sekä riskeistä, jotka ylittävät organisaation riskinsietokyvyn.

Monissa tapauksissa riskiarvioinnin lopputuloksena ei ole suositus hylätä mahdollisuutta. Sen sijaan se voi johtaa vahvempiin hallintorakenteisiin, lisäsuojatoimenpiteisiin, tehostettuun seurantaan tai kestävämpään sijoitusrakenteeseen.

Riskienhallinnan tavoitteena on parempi päätöksenteko

Tehokkaimpia riskienhallintatoimintoja ei mitata sillä, kuinka paljon riskejä ne tunnistavat. Niitä mitataan sillä, auttavatko ne organisaatioita tekemään parempia päätöksiä.

Tämä edellyttää tasapainoa rakentavan haastamisen ja käytännön ratkaisukeskeisyyden välillä. Riskienhallinnan on kyseenalaistettava oletuksia, tunnistettava haavoittuvuuksia ja arvioitava myös epäsuotuisia kehityskulkuja. Samalla on ymmärrettävä organisaation tavoitteet ja osallistuttava ratkaisujen löytämiseen sen sijaan, että vain osoitettaisiin ongelmia. Kehitysrahoittajalle tämä tasapaino on erityisen tärkeä.

Sijoituksiin voi liittyä tavanomaista suurempia maa-, markkina- tai operatiivisia riskejä. Samalla sama sijoitus voi lisätä puhtaan energian saatavuutta, edistää taloudellista osallisuutta, vahvistaa ruokajärjestelmiä tai luoda laadukkaita työpaikkoja. Riskiä ja vaikuttavuutta on ymmärrettävä kokonaisuutena.

Kestävän vaikuttavuuden mahdollistaminen

Vaikuttavuuden luominen kehittyvillä markkinoilla ei tarkoita turvallisimpien mahdollisuuksien etsimistä. Se tarkoittaa merkityksellisten mahdollisuuksien tunnistamista ja rohkeutta tarttua niihin.

Jokainen syntynyt työpaikka, jokainen laajentunut yritys, jokainen tuotettu uusiutuvan energian megawatti ja jokainen yrittäjä, joka on saanut rahoitusta, on saanut alkunsa päätöksestä hyväksyä epävarmuus.

Riskienhallinnan tehtävänä ei ole tehdä näistä päätöksistä helppoja, vaan varmistaa, että ne tehdään mahdollisimman hyvin. Se varmistaa, että riskit ovat näkyvissä, oletukset testataan ja eri vaihtoehtojen väliset valinnat ymmärretään.

Merkittävin vaikuttavuus syntyy harvoin turvallisimmilla poluilla. Riskienhallinta ei ole merkityksellisen muutoksen este vaan sen mahdollistaja. Se auttaa organisaatioita tavoittelemaan vaikuttavuutta tietoisesti, vastuullisesti ja ymmärtäen siihen liittyvät riskit.

Aleksi Koskikallio Riskienhallintatiimin päällikkö aleksi.koskikallio@finnfund.fi