”Vakavan globaalin ruokakriisin ja levottomuuksien riski on kasvanut merkittävästi”

Finnfundin johtava ekonomisti Kristiina Karjanlahti: ”Vakavan globaalin ruokakriisin ja levottomuuksien riski on kasvanut merkittävästi – vastaavia inflaatiolukuja ei ole nähty yli vuosikymmeneen Afrikassa”

Ukrainan sodan jo nyt aiheuttamien humanitaaristen ja taloudellisten kustannusten suuruus ja vakavuus alkaa paljastua. Öljyn ja ruoan hintojen nousu iskee erityisen kovaa globaalitalouteen ja erityisesti Afrikan mantereelle. Ruokapulaa pahentaa lisäksi kuivuus, sodan aiheuttamat toimitusketjuongelmat, kaupan rajoitukset ja pula lannoitteista.

”Jo ennen Ukrainan sotaa korona, kuljetuskustannusten kasvu ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat nostivat ruoan hintaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta FAO:n (YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö) ruoanhintaindeksi on kirinyt ennätyskorkealle, ja ylittyy nyt reilusti jopa vuosien 2007-2008 ruokakriisin tason. Riski vakavaan globaaliin ruokakriisiin ja sosiaalisten levottomuuksien kasvuun on kasvanut räjähdysmäisesti,” sanoo Finnfundin johtava ekonomisti Kristiina Karjanlahti.

”Merkittävien maataloustuotantomaiden, Ukrainan ja Venäjän toimitusongelmien takia erityisesti vehnän, ohran ja kasviöljyjen hinnat ovat kivunneet ennätyslukuihin, ja on hyvin mahdollista, että sekä ruoan tuotannon kustannusten että tuotannon ongelmat vain pahenevat.”

Monet valtiot ovat jo reagoineet tilanteeseen rajoittamalla erityisesti ruoan ja lannoitteiden vientiä, mikä kutistaa entisestään tarjontaa globaaleilla markkinoilla. Vuoden alusta jopa 75 maata on ilmoittanut viennin rajoituksista.

Mitä köyhempi maa, sitä suuremman osan ruokakulut yleensä lohkaisevat kuluttajien kukkarosta.  Siksi ruoan hinnan nousu iskee pahiten juuri matalan tulotason maihin. Alueellisesti Saharan eteläpuolisissa maissa ruoan osuus on jopa 40 prosenttia ja kaikkein köyhimmissä maissa jopa 70 prosenttia kotitalouksien hankinnoista. Se on moninkertaisesti enemmän kuin kehittyneissä talouksissa, joissa ruokaan kuluu keskimäärin 17 prosenttia kotitalouksien tuloista.

”Tämä tarkoittaa, että ruoan hinnalla on yhä suurempi vaikutus inflaatioon ja reaalituloihin alueella. IMF arvioi inflaation Saharan eteläpuolisella alueella nousevan 12 prosenttiin jo tänä vuonna, ja ensi vuoden arvio on 10 prosenttia. Tällaisia inflaatiolukuja ei ole nähty yli vuosikymmeneen,” kuvaa Karjanlahti.

Finnfund on suomalainen vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja, joka sijoittaa kehitysmaissa toimiviin yrityksiin, jotka ratkovat globaaleja kehityshaasteita, kuten ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja ruokaturvaa.

”Pandemia ja Ukrainan sodan aiheuttamat globaalit taloussokit ovat merkittävästi lisänneet riskejä meidän sijoituskentässämme, toisaalta myös tarve tukea ihmisten hyvinvointia vaikuttavuussijoitusten kautta on tällä hetkellä erittäin suuri. Finnfundissa jatkamme sijoitustoimintaa kehittyville markkinoille, joskin taloudellisiin ja toimintaympäristöön liittyviin riskeihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.”

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja materiaalit:

Johtava ekonomisti Kristiina Karjanlahti, Finnfund, kristiina.karjanlahti@finnfund.fi , puh. 050 525 7081
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, Finnfund, unna.lehtipuu@finnfund.fi,  puh. 040 624 0896