Kehitysyhteistyön vaikutus on suurin köyhimmissä maissa

Maailman maista edelleen 47 kuuluu kaikkein vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Näistä 33 sijaitsee Euroopan naapurissa Afrikassa.

Joukon yhteisiä nimittäjiä ovat matala tulotaso, alhainen inhimillisen kehityksen taso ja talouden haavoittuvuus.

Suomen ja muun Euroopan kannattaa kohdentaa kehitysyhteistyöpanoksiaan nimenomaan kaikkein köyhimpiin maihin etenkin Afrikassa. Siellä avun ja ­investointien tarve on suurin, kuten on myös niiden vaikuttavuus.

Suomen kehityspolitiikassa tämän painopisteen soisi näkyvän vahvemmin. Kehitysyhteistyömäärärahat kaikkein köyhimmille maille ovat pudonneet rajusti. Vielä vuonna 2014 vähiten kehittyneet maat saivat kansainvälisen sitoumuksen ylittävän 0,21 prosentin osuuden Suomen bruttokansantulosta. Tänä vuonna prosenttiosuuden ennakoidaan olevan enää 0,13.

Vähiten kehittyneet maat ovat kaikkein riippuvaisimpia ulkoisista rahoituslähteistä, kuten kehitysavusta, ulkomaisista investoinneista ja ulkomailla työskentelevien kansalaisten kotiin lähettämästä rahasta. Maat aiheuttavat ilmaston­muutosta vähiten mutta kärsivät siitä eniten, kun esimerkiksi ruokaturva heikkenee. Ihmiset joutuvat lähtemään liikkeelle vasten tahtoaan.

Ulkoministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan suomalaisista 88 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kansalaisista kolmannes pitää Suomen kaltaisen vauraan ja kehittyneen maan moraalisena velvollisuutena auttaa nimenomaan näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita.

On tärkeää, että voimme edistää järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten toimintaedellytyksiä vähiten kehittyneissä maissa kokonaisvaltaisesti. Järjestöjen hankkeista lähes 60 prosenttia toteutuu kaikista köyhimmissä maissa.

Myös Finnfundin investoimista euroista noin 35 prosenttia on kohdistettu kaikista köyhimpiin maihin.

Viime vuonna Finnfundin uusista rahoituspäätöksistä noin 30 prosenttia – eli käytännössä lähes kaikki valtion rahoitus – suunnattiin kaikista köyhimpiin maihin.

Kaikkien toimijoiden kannalta toimintaympäristö vähiten kehittyneissä maissa on haasteellista, ja riskien hallintaan on kiinnitettävä paljon huomiota. Rahoituslaitosten, kehitysjärjestöjen sekä muiden toimijoiden entistä tiiviimmällä yhteistyöllä toiminnan riskejä voidaan pienentää entisestään sekä lisätä kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Tätä yhteistyötä haluavat kehittää niin Finnfund kuin järjestötkin.

Turvaamalla ja lisäämällä järjestöjen rahoitusta mahdollistetaan uusia hankkeita kaikkein köyhimmissä maissa elämän perusedellytysten rakentamiseksi. Samalla luodaan edellytyksiä kestävän kehityksen mukaiselle talouden kasvulle esimerkiksi kehitysrahoituslaitosten tuella.

Budjettiriihessä voidaan vielä lisätä vähiten kehittyneiden maiden rahoituksen osuutta, mikä olisi inhimillisesti, moraalisesti ja strategisesti oikeansuuntainen painotus.

Juha-Erkki Mäntyniemi
toiminnanjohtaja, Kepa ja Kehys

Jaakko Kangasniemi
toimitusjohtaja, Finnfund

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu 27.8.2018 Helsingin Sanomien mielipidesivulla.