Finnfundin kehitysvaikutusraportti valmistui – hiilen sidonnalla merkittävä ilmastovaikutus

Tuore Kehitystuloksia 2017 -julkaisu kattaa kehitysrahoittaja Finnfundin rahoittamien yritysten tuottamia kehitysvaikutuksia koko sijoitussalkun tasolla.

Finnfund lisäsi panostaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin käynnistämällä vuonna 2017 koko sijoitussalkun kattavan hiililaskennan. Edellisvuoden tilannetta kuvaavista portfoliolaskennan tuloksista selviää, että Finnfundin metsäinvestoinnit sitoivat ilmakehästä yli puoli miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv), mikä vastaa esimerkiksi Lahden kaupungin vuosipäästöjä (561 000 t CO2-ekv vuonna 2015). Kolme neljäsosaa hiilidioksidin sidonnasta tapahtuu Afrikassa.

Vastaavasti Finnfund torjui puhtaan energian investoinneillaan kehitysmaiden päästöjä 64 000 t CO2-ekv. Kaikkien investointien hiilijalanjälki eli yhteenlasketut päästöt ovat 127 000 t CO2-ekv, mikä on keskimääräistä tasoa kehitysmaissa.

Vuoden 2017 aikana tehdyistä uusista sijoituksista 87 prosenttia tehtiin kolmeen köyhimpään OECD:n kehitysapukomitean määrittelemään maaluokkaan. Finnfund seuraa kaikkien sijoitustensa osalta vuosittain esimerkiksi työpaikkojen ja erityisesti naistyöntekijöiden sekä verotulojen ja muiden veroluonteisten maksujen määriä. Lisäksi seurataan muun muassa tuotetun energian, yrityksen kotimaan tekemien paikallisten ostojen määriä sekä mikrolainojen että pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavien lainojen määriä.

Vuonna 2017 Finnfundin rahoittamat yritykset esimerkiksi

• loivat entistä enemmän työpaikkoja: suoraan rahoitetut yritykset työllistivät suoraan 50 900 ja epäsuorat eli rahastojen kautta rahoitetut yritykset 75 400 ihmistä – kaikista näistä noin kolmannes oli naisia
• tuottivat yhteensä 6 065 gigawattituntia sähköä
• hallinnoivat 867 000 hehtaaria metsää, josta 814 900 hehtaaria on jo kansainvälisen vastuullisen metsänhoidon sertifioinnin FSC:n piirissä
• tekivät yhteistyötä 2 038 600 pienviljelijän tai karjankasvattajan kanssa – joista naisia oli 80 %
• tarjosivat maatalouden kehittämiseen 845 400 lainaa, joista 78 % naisille
• myönsivät 5 900 000 mikro- ja pk-yrityslainaa, joiden arvo oli yhteensä 5 900 miljoonaa euroa
• maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä 423 miljoonaa euroa.

Vuosittaisen, koko sijoitussalkun kattavan seurannan lisäksi Finnfund tekee laajempia arviointeja, joissa tarkastellaan joko yksittäistä investointia tai esimerkiksi tiettyä toimialaa. Vuonna 2017 käynnistettiin kaksi arviointia, joissa ensimmäinen käsittelee Kap Verden ja Hondurasin uusiutuvan energian investointeja. Sen mukaan voimalaitoksilla on ollut huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia ja ne ovat auttaneet maita korvaamaan tuontiöljyä energiantuotannossa.

Toinen arviointi tarkastelee Kenian Turkanajärvelle rakennetun, Afrikan suurimman tuulivoimapuiston rakennusvaiheen kehitysvaikutuksia. Arvioinnista selviää, että Lake Turkana Wind Power on esimerkiksi rakentanut yli 200 kilometriä tietä, jonka myötä matkustamiseen tarvittava aika on vähentynyt, liikenneyhteydet ovat parantuneet ja elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet alueella merkittävästi. Yritys on rakennusvaiheessa työllistänyt noin 2 000 paikallista työntekijää.

Julkaisuun kootut tiedot kertovat vuoden 2017 lopun tilanteesta. Vuoden 2018 tuloksia päästään tarkastelemaan ensi syksynä.

Tutustu Kehitystuloksia 2017 -julkaisuun.

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Kirsi Pere, p. 040 620 9767, kirsi.pere(a)finnfund.fi

Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja ammattimainen vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää maailmaa sijoittamalla vastuullisiin ja kannattaviin yrityksiin kehitysmaissa. Sijoitamme vuosittain 150-200 miljoonaa euroa 20-30 projektiin, painottaen uusiutuvaa energiaa, metsätaloutta, maataloutta ja rahoitusalaa. Yhteensä Finnfundin sijoitukset ja sijoituspäätökset ovat noin 700 miljoonaa euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on noin 80 työntekijää. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi