Vahvempi dollari Trumpin toisella toimikaudella – miten se vaikuttaa kehittyviin markkinoihin?

Donald Trump teki paluun politiikkaan, kun hänet valittiin marraskuussa toisen kerran Yhdysvaltain presidentiksi. Koska republikaanipuolue on myös onnistunut säilyttämään hallinnan Yhdysvaltain edustajainhuoneessa ja saanut hallintaansa Yhdysvaltain senaatin, tulevalla Trumpin hallinnolla on merkittävä vaikutusvalta Yhdysvaltain politiikkaohjelmaan seuraavan kahden vuoden aikana.

Trumpin näkemykset tariffeista ja finanssipolitiikasta ovat olleet uutisoinnissa etualalla, sillä tulevan presidentin kaavailemat muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Yhdysvaltain dollariin arvoon sekä laajemmin koko maailman talouteen. Uutiset ovat luonnollisesti herättäneet huomiota myös meillä Finnfundilla, ja pohdimmekin, millaisia riskejä ja mahdollisuuksia kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden sijoittamiseen tulee liittymään Trumpin toimikaudella.

Dollarin valtakausi jatkunee yliarvostuksesta huolimatta

Trump saattaa pyrkiä parantamaan Yhdysvaltain viennin kilpailukykyä heikomman dollarin avulla, mutta markkinat ovat selvästi varautuneet päinvastaiseen reaktioon tulevan presidentin edellisestä toimikaudesta oppineina.

On olemassa suuri riski, että historiallisen kallis dollari kallistuu entisestään Trumpin linjausten myötä.

Yhdysvaltain taloudellinen dynamiikka vahvistaa dollaria

Dollarin kurssi voi heilahdella lyhytaikaisesti monestakin eri syystä, mutta pitkän aikavälin vaihtelut peilaavat aina suhteellisia muutoksia Yhdysvaltain ja sen suurempien taloudellisten kumppanien, eli Euroopan ja Kiinan, välisessä dynamiikassa. Dollarin arvolla on tapana nousta, kun Yhdysvaltain talouden kasvuvauhti kiihtyy suhteessa maan suuriin kumppaneihin. Tilanne on päinvastainen suhteellisen kasvun hidastuessa.

Kaavio 1 kuvaa hyvin, millaisia vaikutuksia tällaisella vaihtelulla on historiallisesti ollut. Kiinan liittyminen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi vuonna 2001 vauhditti voimakkaasti raaka-aineiden kysynnän kasvua, minkä seurauksena dollarin arvo putosi jyrkästi kiihdyttäen Kiinan sekä kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden kasvua seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuoden 2011 jälkeen valtasuhde kallistui jälleen Yhdysvaltojen eduksi euroalueen kriisin myötä sekä hiljattain Kiinan taloudellisen taantuman johdosta mikä on johtanut pitkään vahvan dollarin kauteen.

Trumpin tariffi- ja finanssipolitiikka vaikuttaa olennaisesti dollarin vahvuuteen

Kaksi tekijää viittaa siihen, että dollarin valtakausi tulee jatkumaan Trumpin toisen toimikauden aikana. Niistä ensimmäinen (ja ilmiselvin) on Trumpin ehdottamat tullit, joiden seurauksena muiden valuuttojen arvoa olisi pakko laskea, jotta voidaan tasoittaa vientituotteiden dollarihintojen nousua.

Kaavio 3 kuvastaa tällaista dynamiikka verraten tilannetta Kiinaan vuosina 2018–2019, jolloin Kiinan valuutta putosi Trumpin ilmoitettua Kiinaan kohdistuvista tulleista. Monet valuutat markkinoillamme kärsivät tästä epäsuorasti – erityisesti Kaakkois-Aasian taloudet, jotka ovat syvästi integroituneet Kiinan kanssa kaupan osalta. Vaikutukset näkyivät myös raaka-aineherkissä tuottajamaissa (kuten Etelä-Afrikan randi, Chilen peso ja Brasilian real), jotka ovat myös vahvasti riippuvaisia Kiinasta vientimarkkinana.

Toiseksi Trumpin finanssipolitiikka voi pitää dollarin vahvana ainakin lyhyellä aikavälillä, sillä hänen ehdotuksensa laajentaa vuonna 2017 voimaan tulleita veronalennuksia kasvattaa inflaatiopainetta Yhdysvalloissa. Tämä puolestaan todennäköisesti hidastaisi FED:n ohjauskorkojen lasku aikataulua.

Monet kehittyvät taloudet aiempaa vahvempia

Positiivista on, että uskomme osan markkinoista olevan tällä kertaa valmiimpia vahvan dollarin valtakauteen, kuin edellisen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan aikaan. Erityisesti Kaakkois-Aasian taloudet (esimerkiksi Indonesia, Thaimaa, Vietnam ja Filippiinit) ovat onnistuneet viime vuosien aikana vahvistamaan talouden rakenteita, jotka auttavat maiden omaa valuuttaa puolustautumaan dollarin nousupainetta vastaan.

Vaikka Trump on leikitellyt ajatuksella laaja-alaisista tulleista kaikelle Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille, monet hänen kabinetin valinnoistaan viittaavat siihen, että todennäköisempi lopputulos olisi maltillinen lisäys vastavuoroisissa tulleissa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Tämän lisäksi vain harvoja (jos ollenkaan) kohdennettuja tariffeja asetettaisiin Yhdysvaltojen toimesta muille maille. Tässä skenaariossa Kaakkois-Aasian viejät hyötyisivät tuotteidensa kasvavasta kysynnästä Yhdysvalloissa, kun niiden kilpailukyky (suhteessa Kiinaan) paranee.

Lisäksi Yhdysvaltoja lähempänä sijaitsevat markkinat, erityisesti Latinalainen Amerikka, voisivat myös hyötyä tilanteesta. Yhdysvaltalaisilla yhtiöillä on tällöin entistäkin parempi syy siirtää tuotantoa pois Kiinasta ja lähemmäs kotimaata riskien hallitsemiseksi.

Velkaantuneet taloudet kärsivät vahvasta dollarista

Samalla, kun huoli velkakestävyydestä on lisääntynyt useilla markkinoillamme etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, maiden välillä on huomattavia eroja.

Vahvemman dollarin myötä rahoituskustannuksiin kohdistuva paine olisi lievempi sellaisissa maissa kuten Norsunluurannikko tai Tansania, joissa taloudelliset riskit ovat maltillisemmat, verrattuna esimerkiksi Ghanassa tai Sambiassa. Uskomme, että makrotaloudellisten riskien ymmärtäminen investointipäätöksiä tehdessä tulee olemaan entistäkin tärkeämpää, kun navigoimme vahvemman dollarin ympäristössä seuraavien vuosien aikana.

Jää nähtäväksi, aikooko Trump todellakin pitää uhkauksensa tulleista. Lopputuloksesta huolimatta olemme varmoja siitä, että tämänhetkinen yleinen vahva kasvunäkymä sekä FED:n rahapolitiikan keventäminen (vaikkakin ehkä odotettua hitaampi) luovat positiivisen näkymän sijoitusmahdollisuuksille kehittyvillä markkinoilla keskipitkällä aikavälillä.

Tangeni Shatiwa Ekonomisti tangeni.shatiwa@finnfund.fi