Pääekonomisti Kristiina Karjanlahti: ”Kiina kiristää rahahanojaan, mikä ajaa kehittyvät maat entistä ahtaammalle.”

Kehittyville maille avautui viime vuosikymmenen aikana runsaasti uusia rahoituskanavia, mikä auttoi niitä kirimään kehityksessä. Kasvua siivitti lisäksi rahamarkkinoiden matalat korot ja runsas likviditeetti, joka rohkaisi sijoittajia lähtemään näille riskisemmille markkinoille. Myös Kiina lisäsi merkittävästi lainanantoa kehittyville markkinoille. Tällä se pyrki takaamaan pääsyn näiden maiden luonnonvaroihin, takaamaan maansa nopean kasvun ja varmistamaan poliittisen vaikutusvaltansa. Nyt Kiina on kiristämässä lainahanojaan erityisesti Afrikassa, samaan aikaan kun viralliset kehitysapuvirrat ovat nekin pienenemässä. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat myös yhä haluttomampia ottamaan riskiä.

”Korkotason noustessa monien kehittyvien maiden, kuten Ghanan ja Pakistanin, tilanne alkaa olla kestämätön. Edullisemmat lainat kirittivät kasvua ja investointeja, mutta lisäsivät myös merkittävästi valtionvelkaa ja velanhoitokuluja. Kokonaisvelka-aste kasvoi kehittyvillä markkinoilla yli 30 prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta vuosien 2010 ja 2020 välillä, ja hipoi vuonna 2020 jo 70 prosenttia BKT:stä,” kuvaa Finnfundin pääekonomisti Kristiina Karjanlahti pahenevaa tilannetta.

”Kiina on joutunut viime vuosina uudelleenrahoittamaan lainojaan etenkin Afrikassa maiden maksukykyhaasteiden takia. Kokonaisuudessaan lainananto Afrikan maiden julkiselle sektorille on kuitenkin laskenut vuoden 2016 huipun lähes 30 miljardista alle kahteen miljardiin vuonna 2020.”

Rahoituksen saatavuushaasteet näkyvät laajasti. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että jo yli puolet kaikista matalan tulotason maista (LIC)  – 37 maata 69:stä – ovat joko vaarassa ajautua tai ovat jo vakavassa velkakriisissä. Maat kärsivät edelleen koronaepidemian jättämistä arvista. Sen lisäksi ruoan ja energian hinnan nousu, nopea rahoitusehtojen tiukkeneminen ja dollarin arvostuksen nousu ovat johtaneet nopeasti kasvavaan inflaatioon, rahan arvon alenemiseen ja valuuttavarantojen hupenemiseen.  

Tämä on katkaissut monilta kehittyviltä mailta kokonaan pääsyn markkinaehtoisen rahoituksen piiriin ja johtanut lisääntyneisiin maksukykyongelmiin. Esimerkiksi Sri Lanka, Ghana ja Malawi osoittautuivat jo viime vuonna kyvyttömiksi selviämään valtionveloistaan, ja maksukyvyttömyyden riski lymyää jo Pakistanissa, Keniassa, Tunisiassa ja Egyptissä.

”Tässä tilanteessa näillä mailla on valitettavasti lähes olemattomat mahdollisuudet kivuta takaisin markkinaan. Riskit ovat koholla etenkin vuonna 2024, jolloin erääntyy 12 miljardin Yhdysvaltain dollarin verran kehittyvien talouksien joukkovelkakirjalainoja maksettavaksi. Ilman merkittävää parannusta markkinaolosuhteisiin vaarana on, että yhä useampi maa ajautuu maksukyvyttömyyteen.”

Entä miten tilanne vaikuttaa Finnfundiin, joka tekee vuosittain yli 20 sijoituspäätöstä yksityisiin yrityksiin kehittyville markkinoille, yhteensä noin yli 200 miljoonan euron arvosta?

”Vaikka sijoituksemme yksityisiin yrityksiin eivät ole suoraan alttiita valtioiden velan uudelleenjärjestelyille, velkaantumisen laajemmat vaikutukset läikkyvät toki laajasti koko talouteen. Paikallisen valuutan arvon aleneminen kiihdyttävää inflaatiota ja laskee kotimaista kysyntää. Valuuttakurssipainetta pyritään kriisitilanteessa liennyttämään kontrolloimalla tuontia ja pääomia. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, ettei maahan kyetä tuomaan yrityksille olennaisia, dollareilla ostettavia hyödykkeitä ja raaka-aineita, mikä vaikeuttaa sijoitusyhtiöidemme toimintaa näissä maissa.  Ylipäätään korkean velkariskin maissa toimiminen vaatii erityisestä varovaisuutta ja syvää markkinatuntemusta, ja siksi ennen jokaista sijoituspäätöstä teemme hyvin perusteelliset maariskiarviot,” kuvaa Karjanlahti.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Pääekonomisti Kristiina Karjanlahti, kristiina.karjanlahti@finnfund.fi, p. 050 525 7081

Median yhteydenotot/materiaalit: Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi, p. 040 624 0896