Finnfundin pääekonomisti Kristiina Karjanlahti: ”Kehittyvä Aasia pysyy maailmantalouden kasvumoottorina – huolimatta tariffien aiheuttamasta sokista”

Trumpin tullipolitiikka on ollut jatkuva yllätyskäänteiden sarja, tuoreimpana tuomioistuinten näkemyserot niiden laillisuudesta. Kiistely oikeuselimissä jatkunee vielä pitkään, ja lopputulema on epävarma. Silti niiden uhka on jo nyt aiheuttanut isoja ja pitkävaikutteisia aaltoja maailmantaloudessa.

”Viime syksynä talousnäkymät kehittyville markkinoille Afrikassa ja Aasiassa olivat myönteisiä pitkästä aikaa, kun koronlaskut alkoivat ja rahoitusmarkkina virkistyi. Muutama lisävuosi aikaa toipua shokkivuosista ja nauttia vakaasta kasvusta olisi tehnyt hyvää etenkin monille velkaantuneemmille talouksille, joten tariffien uhka osui arkaan ajankohtaan”, arvioi pääekonomisti Kristiina Karjanlahti.

Poukkoileva politiikka lisää epävarmuutta markkinalla, kun taas investointihalukkuus kasvaa vasta kun epävarmuus pienenee.

”Kaakkois-Aasian maat, joilla on suora kauppasuhde Yhdysvaltojen kanssa ovat kaikkein altteimpia tullien suorille vaikutuksille. Silti oletamme, että nämä maat tulevat pysymään maailman talouden kasvun moottoreina. Esimerkiksi Vietnam tasapainoilee Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä, ja neuvottelee lopulta varmasti itselleen sopivan ratkaisun. Edellisellä Trumpin kaudella Vietnam hyötyi Kiinalle asetetuista tulleista, kun tuontitavaraa kierrätettiin USA:n markkinoille Vietnamin kautta. Sen seurauksena se onkin nyt kärkikahinoissa Trumpin listalla, 46 prosentin tariffilla.”

Tässä tilanteessa on vaikea arvioida mille tasolle tariffit lopulta asettuvat. Luottoluokitusyhtiö Fitchin yhden ennusteen mukaan perustulli kaikille jäisi kymmenen prosentin pintaan, ja vastavuoroiset tullit laskisivat noin puoleen siitä mitä on esitetty. Eri mailla on myös hyvin erilaiset valmiudet neuvotella diilejä.

”Jos maalla on vientiylijäämää Yhdysvaltojen kanssa, tullit todennäköisesti toteutuvat korkeampina kuin kymmenen prosenttia”.

Finnfundilla on sijoituksia 55 maassa kehittyvillä markkinoilla. Tullipolitiikan vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia eri maissa ja eri sijoituksissa. Mitä kehitysrahoittaja voi näin epävarmassa tilanteessa tehdä?

”Pyrimme löytämään salkkuun sellaisia yrityksiä, joilla on kyvykkyys toimia tässä haastavammassakin markkinassa. Nyt on erityisen tärkeää, että elinvoimaisille yrityksille kehittyvissä maissa on edelleen tarjolla rahoitusta, ja siinä roolimme on olennaisen tärkeä”.

Jos nyt hitaasti palautuneet pääomavirrat kääntyisivätkin nopeasti pois kehittyviltä markkinoilta, ja lainarahan hinta nousisi, erityisen haavoittuvia olisivat jo nyt merkittävästi velkaantuneet maat kuten Kenia, Egypti, Ghana ja Pakistan.

”Strategiamme mukaisesti sijoituksemme painottuvat vahvasti infraan ja digitaalisiin ratkaisuihin, mitkä ovat suojatumpia toimialoja, ainakin mahdollisten tullien suorilta vaikutuksilta. Digitalisaatio etenee joka tapauksessa nyt nopeasti, ja on kyennyt sektorina kasvamaan myös aiempien taloussokkien aikana”, kuvaa Karjanlahti.

Kokonaisuudessa voi olla myös uusia voittajamaita, kun kauppareitit järjestäytyvät uudelleen tulliregiimien myötä. Esimerkiksi Afrikan maille, jossa on tekstiilisektoria kuten Etiopia, se voi avata markkinoita USA:han.

Listätietoja ja materiaalit

Pääekonomisti Kristiina Karjanlahti, kristiina.karjanlahti@finnfund.fi, p. 050 525 7081

Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, unna.lehtipuu@finnfund.fi. p. 040 624 0896

Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita, tuoden investointeihimme suomalaista lisäarvoa. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan, metsä- ja maatalouteen sekä rahoitusalaan, jonka kautta kanavoimme rahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä on yhteensä noin 100 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. Lisätietoja osoitteessa www.finnfund.fi.