Finnfundin Kuutti Kilpeläinen: ”Kuituverkot ovat paras keino kaventaa digikuilua ja sijoittaa vaikuttavasti kehittyvillä markkinoilla”

Sijoitustoiminnan iso teema ensi vuonna on kuituverkot. Ne ovat Finnfundin mukaan paras keino kaventaa digikuilua juuri nyt – ja sijoittaa vaikuttavasti.

“Kehittyvissä maissa on nopein talouskasvu, nopein väestönkasvu ja myös nopein datan kasvu. Uuden verkon rakentamisen tarve on valtava.” Finnfundin Kuutti Kilpeläisen tiimillä on jo selvät tavoitteet vuodelle 2026. Kilpeläinen työskentelee digitaalisiin ratkaisuihin ja infraan tehtävien sijoitusten rahoituspäällikkönä ja salkkuvastaavana Finnfundissa.

“Tärkein tehtävämme vuonna 2026 on edistää digitaalista yhteenkuuluvuutta ja kaventaa sijoitustoiminnalla digitaalista kuilua kehittyvien maiden ja kehittyneiden maiden välillä. Yhteyksiä luodaan ihmisille, yrityksille ja valtiolle”, Kilpeläinen sanoo.

Myös kehittyvissä maissa tekoäly ja datakeskukset ovat iso trendi. Esimerkiksi Malesiaan ja Thaimaahan tehdään satoja megawatteja datakeskuksia vuosittain. Afrikassa on datakeskuksia vain 300 MW. Se on hyvin vähän.

“Datan pitää olla lähellä käyttäjää ollakseen nopeaa. Keskipitkällä tähtäimellä Afrikassa tarvitaan todella paljon gigawatteja datakeskuksia. Kun tekoälyn käyttö lisääntyy, tarve moninkertaistuu.”

Finnfund hallinnoi 1,3 miljardin euron sijoituksia. Kilpeläisen hallinnoiman salkun eli digitaalisuutta edistäviin yrityksiin tehtävien sijoitusten osuus siitä on 200 miljoonaa euroa.

Finnfundin strategia perustuu vaikuttavuussijoittamiseen. Se tunnetaan kansainvälisesti nimellä impact investing. Impact investing tarkoittaa sijoituksia, joilla haetaan taloudellisten tuottojen lisäksi positiivista ja hyvää vaikutusta ihmisten elämään tai ympäristöön.

Vaikuttavuussijoittaminen siis yhdistää tuoton ja sosiaalisen vaikuttavuuden ja tavoittelee parempaa yhteiskuntaa.  Impact investing on osa ESG-teemaa. ESG (environmental, social, governance), jossa sijoittaja ottaa huomioon sijoituskohteen ympäristö- ja sosiaaliset riskit ja hyvän hallintotavan noudattamisen.

“Vaikuttavuussijoittaminen ottaa huomioon selkeämmin sijoittamisen hyödyt ja riskit ja tavoittelee sitä, että pääomalla on positiivista vaikutusta. Voi sanoa, että vaikuttavuussijoittaminen menee suoraan ESG:n syvään päätyyn”, Kilpeläinen sanoo.

Nopeus on vaikuttavuutta

Vaikuttavuuden ajattelu alkoi nousta aiheeksi ESG-sijoittamisessa vuonna 2019. Iso teema se on ollut vuodesta 2020 lähtien. Sitäkin ennen sijoitusmaailmassa tehtiin vaikuttavuussijoittamista, mutta asialla olivat harvalukuiset filantroopit.

Mutta miten Kilpeläinen tiivistää Finnfundin digisijoittamisen vaikuttavuuden?

“Sijoitamme yrityksiin, jotka rakentavat yhteyksiä tai teknologiaratkaisuja. Niiden avulla saadaan nopeampia, edullisempia ja laajemmin saatavilla olevia yhteyksiä ja palveluita. Tämä lisää sekä taloudellista että digitaalista yhteenkuuluvuutta. Potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa, eivätkä vain pyramidin huipulla olevat hyödy digitaalisuudesta vaan laajemmin yhteiskunta”, hän sanoo.

Vaikuttavuutta tulee myös siitä, että paikallisille ihmisille jää käytettäväksi rahaa muuhun elämään enemmän, kun digipalvelut maksavat vähemmän.

Tietenkin vaikuttavuus riippuu myös yksittäisten sijoituskohteiden liikeideasta.

Finnfund sijoittaa vuosittain 200-250 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että summasta 40 prosenttia sijoitetaan digitaalisen liiketoiminnan yrityksiin.

Finnfund käynnisti digisijoittamisen strategian vuonna 2021.

“Siitä on tullut Finnfundille strategisesti merkittävin toimiala. Sijoitustiimi on kasvanut kahdesta kahdeksaan henkilöön. Olemme panneet tähän paljon resursseja, ja haluamme tehdä siitä merkittävän.”

Finnfundin lähtökohta on, että pääomilla on saatava aikaan vaikuttavuutta.  “Yhtä tärkeää on, että pääomalle saadaan kompensaatio riskille”, Kilpeläinen sanoo. “Oman pääoman sijoituksella pitää päästä 20 prosentin tuottoon ja velkasijoituksissa vähän alle 10 prosentin tuotto.”

Finnfund sijoittaa koko digitaaliseen arvoketjuun. Sijoituskohteet voivat olla telecom-yhtiöitä, kriittistä digi-infraa, datakeskuksia, kuituverkkoja, mastoja ja niiden energiaratkaisuja, mobiilioperaattoreita tai digiteknologiaa tekeviä yrityksiä.

Esimerkkejä vaikuttavista investoinneista

Otetaan pari viime vuosien vaikuttavaa sijoituskohdetta. Finnfund sijoitti meksikolaiseen Netweyhin vuonna 2025. Se tarjoaa kuituverkkoja alueilla, missä on ollut heikosti saatavilla kiinteitä yhteyksiä.

“Ihmiset ovat käyttäneet digitaalisia palveluita mobiilidatan kautta tai jopa kuparijohtoja pitkin”, Kilpeläinen sanoo. Netwey rakentaa kuituverkon kerralla koko alueelle. Sitten se tarjoaa kiinteitä yhteyksiä kuukausimaksulla.

“Ihmiset ja yritykset pystyvät liittymään siihen ilman liittymismaksuja ja saavat laitteet suoraan yhtiön kautta. He maksavat käytöstä viikon tai kuukauden ennakkoon, eikä tarvitse pitkiä sitoumuksia.” Vaikuttavuus tulee siitä, että ihmiset saavat nopeita ja rajattomia nettiyhteyksiä sen sijaan, että he joutuvat maksamaan paljon mobiilidatan käytöstä.

Yksityinen pääoma mukaan

Finnfund sijoittaa myös teknologiayhtiöihin. Iso teema on fintech (financial technology) eli uudet innovatiiviset digitaaliset rahoituspalvelut.

Monissa kehittyvissä maissa maksaminen on tapahtunut perinteisesti käteisellä. Käteismaksaminen on kuitenkin epävarmaa ja siitä tulee isoja kustannuksia.

Mobiilimaksaminen on pinnalla varsinkin Afrikassa. Siellä Finnfund on sijoittanut Wave Mobile Moneyhin, joka on Afrikan suurimpia mobiilimaksamisen yrityksiä.

Se tarjoaa paikallisille 70 prosenttia halvemman palvelun kuin mitä aiemmin oli saatavilla. Yli puolet Senegalin ja Norsunluurannikon väestöstä käyttää palvelua päivittäin.  “Se on heille mitä luottokortti on meille.”

Kilpeläisen hallinnoimassa digisalkussa on nyt 15 yhtiötä. Finnfund on kasvuvaiheen rahoittaja. Se ei sijoita startupeihin eikä toimi venture capital -sijoittajana. 

“Tulemme mukaan yrityksiin, jotka ovat jo skaalautuneet jonkin verran. Me tähtäämme kasvun mahdollistamiseen”, Kilpeläinen sanoo.

Finnfund on vähemmistösijoittaja ja sijoittaa 5-20 miljoonaa euroa per yritys. Tällöin yhtiön rahoitustarpeet ovat 40-150 miljoonaa euroa. Liikevaihdot ovat yleensä kymmenissä miljoonissa.

Vuosittain Finnfund sijoittaa noin viiteen-seitsemään digialan yritykseen. Mutta miten Kilpeläisen tiimi löytää sijoituskohteet? Sijoituskohteet on seulottu muutaman sadan yrityksen joukosta. Ne tiimi on tutkinut perusteellisesti mahdollisina sijoituskohteina.

“Iso osa työtä on juuri sijoituskohteiden löytäminen ja niiden arvioiminen. Joidenkin kanssa etenemme.”

Kumppanit auttavat sijoituskohteiden löytämisessä. “Olemme vähemmistösijoittaja. Mukana on aina muita rahastoja, kehitysrahoittajia tai multilateraaleja kehityspankkeja. Iso kanava meille ovat paikalliset pääomarahastot ja kehitysrahastot, jotka ymmärtävät paikallisen markkinadynamiikan.”

Finnfund sijoittaa yrityksiin yhdessä paikallisten kumppanien kanssa.

Finnfundilaiset tutustuvat myös itse kohdeyrityksiin. Käytännössä he osallistuvat toimialojen tapahtumiin, seminaareihin ja konferensseihin ja vierailevat yrityksissä. Toisinaan yritykset ottavat itse yhteyttä Finnfundiin.

“Yleensä seuraamme yritystä vuoden-pari. Kun sijoitamme yritykseen, tunnemme sen jo hyvin.”

Finnfund suuntaa yhä enemmän yksityisten pääomien sijoittamiseen. Se tekee oman pääoman sijoituksia digitaalisiin yrityksiin uuden rahaston Finnfund Digital Access Impact Fund I:n kautta. Se toimii perinteisen pääomarahaston mallilla ja on ensimmäinen rahasto, jota Finnfund hallinnoi itse.

Rahaston koko on nyt 80 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kasvattaa pääomien määrä 150 miljoonaan euroon. Uuden rahaston minimisijoitus on yksi miljoonaa euroa. Sijoittajajoukko koostunee lopulta noin kymmenestä instituutiosta, kuten eläkeyhtiöistä, perheyhtiöiden sijoitusrahastoista tai muista rahastoihin sijoittavista instituutioista.

Finnfund sijoittaa myös omasta taseestaan, jota rahoitetaan valtion rahoituksella. Se laskee liikkeelle myös joukkovelkakirjalainoja.

Lisätietoja:
Kuutti Kilpeläinen, rahoituspäällikkö, salkkuvastaava, digitaaliset ratkaisut ja infrastruktuuri, Finnfund, kuutti.kilpelainen@finnfund.fi, puh. 044 013 1291
Unna Lehtipuu, viestintäjohtaja, Finnfund, unna.lehtipuu@finnfund.fi, puh. 040 624 0896