Etusivu Ajankohtaista ja julkaisutUutisetFinnfundin Uusihakala: ”Kiinteä laajakaistainen netti on ratkaisu kehittyvien maiden köyhyysongelmaan” Uutiset|29.1.2026Finnfundin Uusihakala: ”Kiinteä laajakaistainen netti on ratkaisu kehittyvien maiden köyhyysongelmaan” Suomalaisyrityksillä on nyt tuhannen taalan paikka myydä osaamista paikallisiin digisovelluksiin. Netti on viisasten kivi, joka poistaa köyhyyden, sanottiin. Köyhyysongelman on uskottu ratkeavan, kunhan maailman joka kolkkaan saadaan nettiyhteydet ja mobiililaitteet. Tavoitteen saavuttaminen vaatii edelleen kolmen digitalisaation kuilun – kattavuus-, käyttö- ja laatukuilun – ylittämistä. ”Tämä on mahdollista investoimalla niihin yrityksiin, jotka vievät edullista kiinteää nettiyhteyttä paikkoihin, joissa sitä ei vielä ole. Se avaa suomalaisyrityksille tuhannen taalan paikan myydä osaamista ja tuotteita paikallisiin digisovelluksiin”, sanoo Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Juho Uusihakala. YK:n alaisen tietoliikenneorganisaation ITUn mukaan netin pitäisi olla universaali, kaikille maailman ihmisille saavutettavissa. Nettiyhteys on jo melkein kaikille maailman ihmisille tapa olla yhteydessä, hankkia palveluita ja tehdä töitä – siis keskeinen olemassaolon väline. Nettiyhteyden pitää myös täyttää tietyt laatumääreet, jotta siitä olisi oikeasti hyötyä. Datan käyttö edellyttää nopeaa, luotettavaa ja edullista nettiyhteyttä.”Esimerkiksi koko Afrikassa on vain kahdeksan miljoonaa kiinteää yhteyttä, mikä tarkoittaa alle prosenttia väestöstä. Valtaosa Afrikan dataliikenteestä kulkee siis hitaampien mobiiliyhteyksien kautta”, kuvaa Uusihakala. Kattavuuskuilu viittaa ihmisiin, jotka asuvat alueilla, joilla mobiililaajakaistaa ei ole saatavilla. Näiden ihmisten määrä on laskenut nopeasti. Vuonna 2015 heitä oli 1,4 miljardia, vuonna 2024 enää 300 miljoonaa, mikä tarkoittaa vain neljää prosenttia maailman väestöstä. ”Kattavuuskuilu on ongelma lähinnä Afrikan syrjäseuduilla. Ne ovat harvaan asuttuja, erittäin köyhiä alueita, jonne netin ulottaminen on vaikeaa ja kallista. Vaikka kattavuuskuilun pienentäminen on tärkeää, se ei voi olla meidän digistrategiamme perusta”, Uusihakala sanoo. Netin kattavuus ei siis ole enää suuren luokan ongelma. Paljon merkittävämpi haaste on käyttökuilu. Se tarkoittaa 3,1 miljardia ihmistä, jotka asuvat mobiililaajakaistan piirissä, mutta eivät käytä mobiili-internetiä. Tämä joukko muodostaa 39 prosenttia maailman väestöstä. ”Käyttökuilusta kärsiviä ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän kuin kattavuuskuilusta kärsiviä ihmisiä. Käyttökuilu syntyy, kun laite tai nettiyhteys on liian kallis ja tekee netin käytöstä mahdotonta”, Juho Uusihakala muistuttaa. Yli puolet näistä ihmisistä asuu Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suurin käyttökuilu on Intiassa, jossa 670 miljoonaa ihmistä ei käytä internetiä, vaikka verkko olisi saatavilla. Käyttökuilussa olevista ihmisistä miljardilla olisi puhelin, jolla voisi käyttää internetiä, mutta he eivät kuitenkaan tee niin. Tärkeimmät syyt olla käyttämättä internetiä ovat tiedon puute, digiosaamisen puute sekä sisällön, tuotteiden ja palveluiden koettu merkityksettömyys. ”Intiassa netin ulkopuolella on paljon naisia. Siellä voi olla kulttuurisia haasteita: nettiä ei koeta relevantiksi, relevantti sisältö puuttuu ja iso osa netin sisällöstä on englantia. Hyvin harva puhuu englantia, jolloin mielekäs käyttökokemus jää puuttumaan”, sanoo Uusihakala.Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naiset käyttävät internetiä 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin miehet. Käyttö- ja sukupuolikuilujen kaventaminen on välttämätöntä tavoitellun sosioekonomisen kehityksen saavuttamiseksi. Mobiiliviestintäalan edunvalvontajärjestö GSMA arvioi, että käyttö- ja sukupuolikuilujen kaventaminen kasvattaisi maailman bkt:tä 4,8 biljoonaa dollaria vuosina 2023–2030. Yli puolet tästä syntyisi Etelä-Aasiassa ja Afrikassa.Kolmas digitalisaatiokuilu on niin sanottu laatukuilu. Internetin merkitys talouskasvulle tulee sen käytön sofistikaation myötä. Mitä monipuolisemmin käytät nettiä, sitä enemmän taloudellista hyötyä saat. ”Isoimmat hyödyt tulevat vasta siinä vaiheessa, kun nettiä käytetään työnteon välineenä ja palveluiden hankintaan, siis modernista internetin käytöstä.” Halpa kiinteä nettiyhteys auttaa yli kuilun Juho Uusihakalan mukaan ratkaisu digikuilujen ylittämiseen on selkeä: investoidaan yrityksiin, jotka vievät edullista kiinteää nettiyhteyttä paikkoihin, joissa sitä ei ole. Luvut puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Keniassa niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet kiinteän nettiyhteyden Poa! Internetin kautta, 75 prosenttia on kasvattanut viikko- tai kuukausiansioitaan merkittävästi tekemällä netin kautta töitä ja opiskelemalla. Kun nettiyhteys maksaa noin 10 euroa kuukaudessa, investoinnin pystyy tekemään hyvin matalillakin tuloilla. ”Esimerkiksi Fibertime Etelä-Afrikassa vie kiinteää nettiyhteyttä köyhille asuinalueille. Nokian teknologiaa hyödyntäen. Pitkittäistutkimuksen mukaan niillä henkilöillä, joilla on Fibertimen rajaton nettiyhteys, oli kaksinkertainen mahdollisuus saada vakituinen työpaikka. Monet heistä ovat yksinhuoltajaäitejä. Vakituinen työpaikka on kuin lottovoitto. Se mahdollistaa elämän suunnitelmallisuuden”, Juho Uusihakala sanoo. Hän muistuttaa, että Afrikassa ei kuluteta dataa oikeastaan ollenkaan. ”Tämä on iso asia. Afrikan datakulutus pitää saada kasvamaan, koska ilman datakulutusta ei voi saada taloudellisia hyötyä. Koska muissa maissa dataa kulutetaan ja taloushyötyjä saadaan, eriarvoisuus kasvaa.” Finnfundin rahoittamien nettiyhteyksiä tarjoavien yritysten palveluiden ja ihmisten elämänlaadun paranemisen välillä on selvä yhteys. ”Nettiyhteyden tuomien lisäansioiden ensimmäinen käyttökohde on yleensä paremman koulutuksen varmistaminen lapsille. Toinen merkittävä asia on yhteyden pitäminen muualla asuviin perheenjäseniin. Esimerkiksi Nepalissa melkein jokaisessa perheessä joku on lähtenyt ulkomaille. Videopuhelu on mullistava tapa pitää yhteyttä.” Finnfund rahoittaa koko digitalisaation arvoketjua merikaapeleista datatorneihin ja sovelluksiin. Uusihakalan mukaan kaikki linkittyvät toisiinsa ja kaikkia tarvitaan. Koko ketjun pitää olla kunnossa. Esimerkiksi datatornien parempi energiatehokkuus tekee niiden ylläpidosta halvempaa, mutta edistää myös ilmastotavoitteita. Finnfundilla on rahoituskohteilleen kolme kriteeriä: niiden pitää olla taloudellisesti kannattavia, ympäristöllisesti ja yhteisöllisesti kestäviä, ja niiden positiiviset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset on huomioitava investointia tehtäessä. Tämä erottaa Finnfundin monista muista rahoittajista. Nokia ja EU tuovat varmuutta, tekoäly sekoittaa pakkaa Yksi Finnfundin vahvuus on Nokia. Kun kiinteiden verkkojen toimittaja löytyy omasta maasta, tietotaitoa on helposti saatavilla ja synergiaedut ovat suuret, kun dataverkkoja viedään maailmalle. Varmuutta rahoitukseen puolestaan tuo se, että EU toimii Finnfundin rahoittamien digisektorien investointien takaajana. European Fund for Sustainable Development, josta takaukset tarvittaessa tulevat, on EU:n yritys pysyä relevanttina toimijana maailmassa sekä vastaisku Kiinalle ja USA:lle. Toistaiseksi Finnfundin rahoitushankkeissa ei ole tarvinnut turvautua EU-takuisiin. ”EU toimii perälautana, joka mahdollistaa isompien ja riskipitoisempien investointien tekemisen. Saamme komissiolta myös teknisen avun lahjarahaa riskien mitigoimiseen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen ja dokumentoimiseen. Se on ensiarvoisen tärkeää.” Tekoäly sekoittaa pakkaa myös kehittyvien markkinoiden digi-investoinneissa. Vaarana on, että tekoäly erottaa jyvät akanoista. ”Kyseessä on vähintäänkin teollinen vallankumous 2.0. Jos tietyt maanosat jäävät tekoälyssä jälkeen, tekee se pahaa koko globaalille kehitykselle. Pitää varmistaa, että tekoälyn tuomat mahdollisuudet jakautuvat mahdollisimman tasaisesti. Tekoäly käyttää valtavasti dataa ja tarvitsee valtavan infran, mikä tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia paikoissa, joissa kunnollinen netti ei ole itsestäänselvyys”, muistuttaa Juho Uusihakala. Lisätietoja Kehitysvaikutusneuvonantaja Juho Uusihakala, Finnfund, juho.uusihakala@finnfund.fi, puh. +254 79 521 90 21 / 050 549 3109Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, Finnfund, unna.lehtipuu@finnfund.fi, puh. 040 624 0896 Kategoriat: UutisetDigitaaliset ratkaisut ja infrastruktuuriVaikuttavuus2026 Jaa: Link to Linkedin Link to Facebook Link to Twitter Link to Bluesky Viimeisimmät uutiset Kaikki uutiset Uutiset 25.5.2026 Finnfund sijoittaa Ecobankin liikkeelle laskemaan Nature Bond -joukkovelkakirjaan edistääkseen kestävää maataloutta ja luonnon monimuotoisuutta Afrikassa Finnfund on sijoittanut 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Ecobank Transnational Incorporatedin (ETI) liikkeelle laskemaan Nature… Uutiset 4.5.2026 Finnfundin sijoitussalkku 857 miljoonaa euroa – painopiste digitalisaation edistämisessä ja yksityisen pääoman mobilisoinnissa EU-takuiden avulla Globaalit jännitteet, muuttuvat markkinaolosuhteet ja kasvavat geopoliittiset haasteet muovasivat Finnfundin toimintaympäristöä vuonna 2025. Finnfundin… Uutiset 15.4.2026 Finnfund sijoittaa 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria metsien ennallistamiseksi ja luontopositiivisen vaikutuksen aikaansaamiseksi Panamassa Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund on tehnyt 15 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sijoituksen Toucan Forestal… Uutiset 8.4.2026 Finnfund tekee ensimmäisen investointinsa Kirgisiaan: 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin laina Bailyk Financelle, yhdelle maan suurimmista mikrorahoituslaitoksista Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund myöntää 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainan Bailyk Financelle. Investointi… Uutiset 16.3.2026 Finnfund Digital Access Impact Fund I sijoittaa Ecofyn digitaaliseen rahoitusalustaan vauhdittaen vihreää siirtymää Intiassa Intialainen Ecofy on NBFC‑yritys (Non‑Banking Financial Company), joka tarjoaa kotitalouksille ja pk‑yrityksille kestävän kehityksen… Uutiset 5.3.2026 Finnfundin ekonomisti Tangeni Shatiwa: Heikentynyt dollari ohjaa globaalit sijoittajat kehittyville markkinoille Kansainväliset sijoittajat ohjaavat nyt varojaan kehittyvien markkinoiden (EM) sijoituskohteisiin nopeammin kuin vuosiin. Taustasyinä ovat… Uutiset 23.2.2026 Finnfundin investointijohtaja Hanna Loikkanen: ”Vaikuttavuussijoittaminen on vahvassa kasvussa” Vaikuttavuussijoittaminen kasvattaa suosiotaan yksityisten sijoittajien keskuudessa vuosi vuodelta. Sijoittajat janoavat tuottojen lisäksi yhteiskunnallista vaikuttavuutta,… Uutiset 19.2.2026 Finnfund sijoittaa mobiiliverkon laajentamiseen Etelä-Sudanissa: CREIn aurinkohybridiratkaisut parantavat yhteyksiä ja vähentävät päästöjä Suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund jatkaa investointeja verkkoyhteyksien parantamiseen Etelä-Sudanissa. Viiden miljoonan Yhdysvaltain dollarin… Uutiset 12.2.2026 Muuta maailmaa sijoittamalla: Vaikuttavuussijoittamisen teemat ja trendit Aika: torstaina 16.4.2026 klo 9-11, mahdollisuus verkostoitumiseen klo 11-12Paikka: Tilaisuus on livenä tapahtumatila Elielissä… Uutiset 29.1.2026 Finnfundin Uusihakala: ”Kiinteä laajakaistainen netti on ratkaisu kehittyvien maiden köyhyysongelmaan” YK:n alaisen tietoliikenneorganisaation ITUn mukaan netin pitäisi olla universaali, kaikille maailman ihmisille saavutettavissa. Nettiyhteys… Selaa vasemalle Selaa oikealle