Mene sisältöön

Menu
 
 

Ota yhteyttä!

Hyvästit Afrikan luonnonmetsille?

21.3.2018

On hyvin mahdollista, että monessa Afrikan maassa saamme sanoa hyvästit luonnonmetsille jo lähivuosien aikana, jos meno ei tästä muutu. Siksi kestävästi hoidetuille istutusmetsille ja suomalaiselle metsäosaamiselle on tarvetta, kirjoittaa Finnfundin rahoituspäällikkö, metsänhoitaja Ilkka Norjamäki.

Ilkka_Norjamaki blog.jpg

Maalta katsottuna sitä on joskus vaikea havaita, mutta ilmasta sitäkin paremmin. Lensin muutama vuosi sitten pienkoneella Papuan sademetsien yllä, jolloin todellisuus näkyi kirkkaana: allamme oli yhtäkkiä kymmenien tuhansien hehtaarien aukko siinä, missä hetki sitten yksi maailman viimeisistä koskemattomista sademetsistä oli vielä ulottunut lähes silmänkantamattomiin.

Kyse ei ole vain paikallisesta ongelmasta, vaan kysymys koskettaa mitä suuremmassa määrin meistä jokaista. Hiilinieluina toimivat maailman metsät ovat avain ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja tarjoavat kodin ainutlaatuisille eläin- ja kasvilajeille sekä kulttuureille. Papuan metsien kohtalo on kiihtyvällä tahdilla nähtävissä myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Huono uutinen on se, että aika ilmaston ja koko planeettamme pelastamiseen alkaa käydä erittäin vähiin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan esimerkiksi Afrikassa metsää katoaa vuosittain yli 2 miljoonaa hehtaaria. Väestönkasvu ja kaupungistuminen – ja osaltaan myös väestön keskiluokkaistuminen luo lisää painetta viimeisten luonnonmetsien tuhoamiseen. Jos viljelyä ei saada tehostettua ja polttopuiden tarvetta vähennettyä, kasvavan väestön paineessa tarve kasvaa metsää nopeammin.

Kestävä, niin ympäristön kuin ihmisten kannalta vastuullinen metsätalous on yksi keino taistella metsäkatoa ja ilmastonmuutosta vastaan.Metsa_blog.jpg

Esimerkiksi Afrikassa on jo nähtävissä, että kestävästi hoidettujen istutusmetsien tuottama puutavara voi vähentää painetta luonnonmetsien hakkaamiseen. Samalla kestävään metsätalouteen kuuluva suojeluperiaate mahdollistaa sen, että metsää ja luonnon monimuotoisuutta myös suojellaan. Esimerkiksi kansainvälisen vastuullisen metsänhoidon FSC-sertifioinnin saaneissa metsäalueista suojeltua metsäalaa on aina vähintään 10 %, usein sitäkin enemmän.

Suomi on kehitysmaiden kestävän metsähoidon suurvalta

Suomella on tässä annettavaa. Hyvä uutinen onkin se, että Suomi on jo nyt kehitysmaiden kestävän metsänhoidon suurvalta. Suomen myönteinen kädenjälki kehitysmaiden metsissä on monin verroin maamme kokoa suurempi.

Jos katsotaan vaikkapa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (poislukien Etelä-Afrikka ja Swasimaa) toimivia FSC-sertifioituja kaupallisia metsäyrityksiä, Finnfund on mukana rahoittamassa yli 80 % niistä. Afrikassa rahoittamamme istutusmetsähankkeet kattavat yhteensä 84 000 hehtaaria kuudessa maassa.

Näissä metsähankkeissa istutetaan metsiä, joista tuotetaan puutavaraa, sähköpylväitä ja rakennustavaraa sekä samalla suojellaan arvokasta luonnonmetsää. Ne työllistävät ja kouluttavat ihmisiä sekä tukevat yhteisöjä maaseudun syrjäisillä alueilla, jotka ovat usein jääneet kehityksestä jälkeen ja joilla mahdollisuudet muiden töiden tai ammatillisen koulutuksen löytämiseen ovat todella rajalliset tai jopa olemattomat.

Esimerkiksi vuonna 2016 kymmenen eri mantereilla Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa suoraan rahoittamaamme metsäyhtiötä työllistivät 5 400 ihmistä, joista 990 eli noin viidennes oli naisia. Tyypillisesti metsäyhtiöt vauhdittavat myös muuta yritystoimintaa ympärillään: esimerkiksi vuonna 2016 ne ostivat vuoden aikana paikallisia palveluja ja tuotteita yli 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi ne maksoivat veroja lähes 10 miljoonaa euroa ja sijoittivat yhteisöjen kehittämiseen 1,2 miljoonaa euroa. Yhteisöjen tukeminen voi tyypillisesti sisältää esimerkiksi kaivojen rakentamista, viljelyyn tai vaikkapa terveydenhuoltoon liittyvien koulutusten järjestämistä, siementen ja taimien lahjoittamista, koulujen tai terveyskeskusten rakentamista – yhteisöjen tarpeista riippuen.

Metsa2_blog.jpgKestävän metsätalouden juju onkin siinä, että se hyödyttää pitkällä tähtäimellä niin ympäristöä kuin ihmisiä.

Myös perinteisessä kehitysyhteistyössä metsäosaamisella on saatu paljon aikaan. Suomi on tukenut kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta esimerkiksi Tansaniassa pienviljelijöiden metsänistutuksia tuhansien hehtaarien verran.

Tarkoittaako tämä, että suomalaiset ovat hoitaneet osansa? Ei todellakaan – meidän pitää ottaa entistä isompi rooli. Ylen vuodenvaihteessa julkaiseman kyselyn mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikka muut maat eivät niin tekisi. Suomalaiselle metsäosaamiselle on kysyntää – meidän pitää vain osata tarjota sitä.

Ilkka Norjamäki
metsänhoitaja, rahoituspäällikkö
ilkka.norjamaki(a)finnfund.fi

Lisätietoa:
Kehitysvaikutuksia 2016
Vuosikertomus 2016