Mene sisältöön

Menu
 
 

Ota yhteyttä!

Finnfundin rahoittama lääketehdas toimii mallina Afrikassa

4.5.2016

Kenialainen Universal Corporation -lääketehdas on valmistanut lääkkeitä jo kymmenille miljoonille afrikkalaisille ja mitä luultavimmin säästänyt tuhansia ihmishenkiä. Finnfundin rahoitus auttoi yritystä nousemaan toimialansa edelläkävijäksi Itä-Afrikassa.

universal_002.jpg

Universal Corporation Limited (UCL) on suomalaisen Pentti Keskitalon ja kenialaisten Palu ja Raju Dhananin perustama lääketehdas, jonka osakkaaksi Finnfund tuli vuonna 2005.

Lähellä Kenian pääkaupunkia Nairobia sijaitseva tuotantolaitos on noussut vuosikymmenessä lääketeollisuuden suunnannäyttäjäksi Itä-Afrikassa.

UCL valmistaa muun muassa rinnakkaislääkkeitä aidsin, malarian ja tuberkuloosin hoitoon. Edulliset mutta laadukkaat lääkkeet ovat parantaneet kymmenien miljoonien ihmisten elämää Keniassa ja muissa Afrikan maissa.

Finnfund irtautui onnistuneesti yrityksestä

Vuoden vaihteessa UCL:ssä alkoi uusi aikakausi, kun Finnfund irtautui yrityksestä ja myi osuutensa Palu ja Raju Dhananille ja heidän yhtiökumppanilleen Rupen Harialle. Helmikuussa 2016 intialainen lääkevalmistaja Strides Shasun ilmoitti hankkineensa UCL:n osake-enemmistön. Strides Shasunilla on yhteensä 12 tehdasta kolmella mantereella, myös Afrikassa. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä viranomaisten hyväksyntää.

Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi arvioi, että Finnfundin rahoitus oli avainasemassa sekä lääketuotannon määrän kasvattamisessa että laadun parantamisessa.

”Olimme käytännössä ainoa ulkopuolinen rahoittaja, joka otti riskiä itse bisneksestä”, Kangasniemi huomauttaa.

Finnfundin tavoitteena on olla alkuvaiheen riskinjakaja ja auttaa kehittämään liiketoiminnasta kannattavaa. Kangasniemi sanoo, että Finnfundin sijoitusaikana UCL:n tuotanto monikymmenkertaistui. Yhtiö sai myös Maailman terveysjärjestön WHO:n laatuhyväksynnän aids-lääkkeelleen ja tuotantoprosessilleen.

”Nyt työmme UCL:ssä on tehty ja voimme vapauttaa varamme sieltä uusiin investointeihin. UCL vahvuus on ollut tuotantokapasiteetin rakentamisessa ja laadussa, mutta kapasiteettia ei ole saatu täyskäyttöön. Strides Shasunin myyntiverkoston ja tuoteuutuuksien myötä UCL:n tuotanto noussee paljon nykyistä suuremmaksi ja samalla kasvavat terveyshyödyt.”

Lisää laatua lääkevalmistukseen

universal_020.jpgPentti Keskitalo jatkaa toistaiseksi UCL:n osakkaana, mutta suunnittelee jäävänsä eläkkeelle noin vuoden kuluttua. Hän on tehnyt pitkän päivätyön kehitysmaiden lääkealan kehittämisessä ja on tyytyväinen UCL:n työn tuloksiin.

”Olemme myötävaikuttaneet siihen, että lääkevalmistuksen laatutaso on noussut koko Itä-Afrikassa”, Keskitalo sanoo.

UCL on tehnyt yhteistyötä muun muassa Kenian viranomaisten, UNIDOn ja muiden sidosryhmien kanssa taistelussa lääkeväärennöksiä vastaan. 

UCL on laittanut paljon painoa henkilökunnan koulutukseen. Osaavia lääketyöntekijöitä on siirtynyt vuosien aikana myös kilpaileviin yrityksiin.

”Näin olemme parantaneet koko alueen lääketeollisuuden tasoa.”

Tärkeimpiin saavutuksiin Keskitalo laskee WHO:n myöntämän sertifikaatin. Se auttaa myymään lääkkeitä Unicefin kaltaisille kansainvälisille avustusjärjestöille

”Avustusjärjestöjen kautta UCL:n lääkkeitä menee ympäri maailmaa Haitia, Syyriaa ja Afganistania myöten.”

Halpatuonti haaste lääketehtaille

Viime vuosina Itä-Afrikan markkinoille on tulvinut halpoja lääkkeitä ennen muuta Intiasta ja Kiinasta. Keskitalon mukaan halpatuonti on vaikeuttanut Kenian oman lääketeollisuuden liikkeellelähtöä.

”Peruslääkkeitä tekee Keniassa kymmenkunta yritystä. Meillä olisi kapasiteettia kasvattaa tuotantoa ja työllistää nykyistä enemmän paikallisia työntekijöitä”, Keskitalo sanoo.

Hänen mukaansa Kenian viranomaiset eivät ole tehneet riittävästi työtä kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Esimerkiksi tuontilääkkeiden valvonta on puutteellista. Keniaan tulee myyntiin huonolaatuisia ja jopa vaarallisia lääkkeitä.

Jaakko Kangasniemi sanoo, että Finnfundin sijoitusaikana sekä Kenia että lääketeollisuus muuttuivat suuresti. Rinnakkaislääkkeiden hinnat ovat tänä aikana romahtaneet maailmanlaajuisesti ennakoitua selvästi nopeammin.

”Se on erinomainen uutinen lääkkeiden käyttäjille, mutta haaste lääketehtaille”, Kangasniemi toteaa.

UCL:n toiminta-ajatuksena on laatuun panostaminen, mikä nostaa kustannuksia. Se myös tekee menestymisen hankalaksi, jos samoissa tarjouskilpailuissa on mukana toisia lääketehtaita, joiden laatu on heikompaa ja kustannukset alempia.

”UCL on selvinnyt paljolti sen ansiosta, että se on voinut myydä osan tuotannostaan Unicefin kaltaisille tahoille, jotka hyväksyvät tarjouskilpailuihin vain kansainväliset laatuvaatimukset täyttäviä lääkevalmistajia”, Kangasniemi huomauttaa.

Tuhansia pelastettu

universal_007.jpg

”Me emme voi tunnistaa nimeltä niitä, jotka tänä päivänä ovat terveitä tai elossa UCL:n tuottamien lääkkeiden ansiosta, mutta se on selvää, että heitä on paljon”, Kangasniemi arvioi.

”Ensinnäkin me tiedämme, että UCL tekee valtavasti lääkkeitä: suunnilleen miljardi pilleriä vuodessa. Toiseksi UCL tekee laatua. Se on edelleen Kenian ainoa lääketehdas, jolla on Maailman terveysjärjestön laatuhyväksyntä.”

”Kolmanneksi, erilaisten selvitysten ja pistokokeiden pohjalta on selvää, että monet Afrikassa myytävistä lääkkeitä eli niistä, joita ihmiset käyttäisivät, jos UCL:n tuotteita ei olisi, ovat huonoja: On kelvottomia väärennöksiä ja on monia muita heikkolaatuisia tuotteita, kotimaisia tai ulkomaisia. On pillereitä, joissa tehoaineita ei ole lainkaan tai niitä on aivan liian vähän, on sellaisia, joissa on väärät tehoaineet, ja sellaisia, joista tehoaineet eivät liukene. Joissakin selvityksissä jopa joka kolmas Afrikassa myyty pilleri on jollain tavalla ala-arvoista ja osa niistä täysin tehottomia.”

”Kun tuotantomäärät ovat valtavia, hyvinkin varovainen arvio laatuerosta tarkoittaa tosi isoja vaikutuksia. Niitä, jotka UCL pillerit pelastivat malariasta tai madoilta ja joille muutoin olisi käynyt kehnommin, on vähintään tuhansia, luultavasti paljon enemmän.”

Lisäksi pitää muistaa että esimerkiksi ripulilääkkeissä, joita UCL on toimittanut kansainvälisille avustusjärjestöille valtavat määrät, yhtiön valttikortti on nimenomaan se, että se tuottaa paikallisesti ja voi reagoida kriiseihin nopeasti ja toimittaa perille rekalla. Ilman sitä esimerkiksi UNICEFin rahaa olisi palanut lentokuljetuksiin muilta mantereilta tai sitten lääkkeitä tarvitsevat olisivat vain jääneet ilman. Tätäkin kautta ihmishenkiä on pelastunut”, Kangasniemi arvioi.

Vedenpuhdistukseen uusia keinoja

Kikuyun kaupungissa ei ole tarjolla kunnallista viemäröintiä ja jätevedenpuhdistusta, vaan UCL vastaa itse jätevesiensä puhdistamisesta. Selvitäkseen tilanteesta, joka on isolle lääketehtaalle poikkeuksellinen, UCL on kehittänyt aivan uusia ratkaisuja.

”Lääkkeiden vaikuttavien aineiden poistaminen vedestä on hyvin vaikeaa. Mutta se on myös välttämätöntä, koska biologinen jätevedenpuhdistus ei toimi, jos jätevedessä on liikaa lääkeaineita. Oli ilmeistä, että vedenpuhdistuksen keinoin emme pääse niihin tavoitteisiin, joita kansainväliset standardit ja Finnfund meiltä edellyttävät”, Pentti Keskitalo kuvaa haastetta.

Monen vaiheen jälkeen UCL päätti panostaa siihen, että veteen pääsevien lääkejäämien määrää ajetaan alas: ”Vanha tapa oli se, että kun yksi lääke-erä on tehty, koneet pestään. Meillä taas koneen annetaan kuivua, sitten imuroidaan pölyt pois ja vasta sitten pestään”, Keskitalo yksinkertaistaa.

Oikeasti se ei ollut näin helppoa. Koko tuotantoprosessi ja muun muassa tuotantotilojen ilmastointi, pölynkeräys ja siivous pantiin uusiksi. Määrätietoisella työllä veteen pääsevien jäämien määrä on pudotettu sadasosaan aiemmasta. Keskitalon apuna on ollut suomalaisia osaajia ja opiskelijoita muun muassa Tampereen yliopistosta.

Universal Corporation Ltd Kenya.jpg

UCL:n kehitystyö kiinnostaa muitakin. Ympäri maailmaa on huomattu, että lääketehtaiden jätevesien siirtäminen kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden huoleksi on ollut pään laittamista pensaaseen. Oikeasti niissä ei ole kovin hyvin saatu lääkeaineita pois vedestä.

”Kun ymmärrys tästä on kasvanut, lääketehtaille on alettu antaa yhä tiukempia määräyksiä siitä, mitä ne saavat viemäriinsä päästää. Ja nyt moni on kiinnostunut siitä, miten me onnistumme tekemään lääkkeitä niin, ettei jäämiä pääse veteen. Suomessakin lääketehtaiden päästöjä vähennetään nyt niillä keinoilla, joita me olemme täällä Afrikassa kehittäneet”, Keskitalo kertoo ylpeänä.