Finnfundissa on aina kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin. Virallinen Finnfundin ympäristöpolitiikka hyväksyttiin hallintoelimissä vuonna 2005. Siinä on otettu huomioon myös sosiaaliset näkökohdat.  

Olemme tarkistamassa ja päivittämässä ympäristöpolitiikkaamme ympäristö- ja sosiaalipolitiikaksi. Siihen sisällytetään entistä paremmin mm. yhteiskuntavastuu-, työterveys- ja turvallisuuskysymykset investoinneissamme. Seuraamme ja otamme huomioon alalla kehittyviä kansainvälisiä käytäntöjä (esim. IFC:n uudet ympäristö- ja sosiaalistandardit sekä niihin perustuvat uudet Equator Principles).

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

JOHDANTO

Finnfundin toimintapoliittisten linjausten lähtökohtana on Suomen kehityspolitiikka, jonka keskiöön ympäristökysymykset ovat viime vuosikymmenien kuluessa nousseet. Kansainvälisesti Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin muun muassa hyväksymällä Johannesburgin toimintasuunnitelman, ratifioimalla Kioton pöytäkirjan ja liittymällä yli sataan ympäristösopimukseen. Kansallisesti ympäristö­kysymysten merkitystä Suomen kehitysmaasuhteissa on korostettu useissa valtioneuvoston periaatepäätöksissä.

Valtioneuvoston 5.2.2004 hyväksymän Kehityspoliittisen ohjelman mukaan ”Suomi edistää tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista sekä tukee köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa tavalla, jolla vältetään taloudellisen kasvun aiheuttamat vakavimmat ympäristöhaitat”. Ohjelma toteaa, että ”Suomi sisällyttää ympäristönäkökulman läpileikkaavasti kaikkeen kehitysyhteistyöhönsä”.

Finnfundin ympäristöpolitiikka linjaa perusperiaatteet siitä, miten ympäristönäkökulma sisällytetään läpileikkaavasti Finnfundin toimintaan. Merkittävä osa ympäristönäkökulmaa on pyrkimys edistää rahoitus­päätöksillä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Viime vuosina Finnfund onkin kohdistanut merkittävän osan rahoituksestaan ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. Jatkossa panostuksia muun muassa uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, ympäristöteknologiaan ja teollisuuden päästöjä vähentäviin hankkeisiin pyritään lisäämään.

Tämän linjauksen pääpaino on kuitenkin varovaisuuspolitiikassa, eli niissä periaatteissa ja toimenpiteissä, joilla pyritään varmistamaan, ettei Finnfundin toiminta aiheuta ympäristöhaittoja. Pääosin kyse on viime aikoina noudatetun käytännön tarkentamisesta ja ”virallistamisesta” Finnfundin operatiivista toimintaa ohjaavaksi dokumentiksi.

YLEISET PERIAATTEET

Finnfundin tavoitteena on edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla niissä itsekannattavasti vastuullista yksityistä yritystoimintaa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys sekä myönteisten ympäristövaikutusten edistäminen ovat oleellisia lähtökohtia Finnfundin arvioidessa mahdollisia sijoituskohteitaan. 

Finnfund selvittää hankkeiden ja muiden sijoitusten rahoituskelpoisuuden tämän politiikan periaatteiden mukaisesti ympäristönäkökohtien suhteen. Finnfund pyrkii varmistamaan, että rahoitettavat hankkeet ovat ympäristöasioiden suhteen kestävällä pohjalla. Finnfund kiinnittää kokonaisharkinnassaan huomiota hankkeiden myönteisiin ympäristövaikutuksiin ja pyrkii vahvistamaan niitä. 

Finnfundin rahoittamien hankkeiden tulee täyttää kohdemaan lainsäädännön vaatimukset sekä tämän politiikan vaatimukset. Finnfundin rahoitustoiminnan kohdemaat ovat monesti kehitysmaita, jolloin paikallisten ympäristölupien tms. voimassaolo ei välttämättä varmista hankkeen kestävyyttä. Hankkeiden kestävän toteutuksen varmistamiseksi Finnfund soveltaa niihin tarvittavassa määrin kansainvälisesti tunnustettuja ympäristöasioihin liittyviä ohjeistoja ja standardeja. 

Hankkeissa toteutettavien vaikutusten estämis-, lieventämis- ja hallintatoimenpiteiden tulee varmistaa, että kielteiset ympäristövaikutukset ja niihin liittyvät oikeudelliset, taloudelliset ja mainevaikutukset ovat asianmukaisesti hallinnassa.

Jatkuva parantaminen

Tähän politiikkaan liittyviä menettelyjä kehitetään. Kehitystyössä huomioidaan mm. Finnfundin omat kokemukset, kansainvälinen kehitys politiikan käsittelemien asioiden osalta ja muiden kehitysrahoitusyhtiöiden hyvät käytännöt. Finnfund järjestää henkilöstölleen koulutusta hankkeiden ympäristöasioissa. Koulutusten tavoitteena on tukea ympäristöasioiden hyvää hoitamista käytännön hankkeissa ja muissa sijoituksissa.

Tätä politiikkaa ja asiaan liittyvät menettelyt tarkemmin määrittelevää sisäistä ympäristökäsikirjaa päivitetään kokemuksen karttuessa politiikan soveltamisesta ja tilanteiden muuttuessa.

MÄÄRITELMIÄ

Hankkeella tarkoitetaan rakennustyön, laitoksen tai suunnitelman toteuttamista, muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen. Uudet laitokset ja laitosten laajennukset ovat hankkeita. Uusia integroituja tehtaita tai laitosalueita (jos yhtä osaa ei tehtäisi ilman toista) tarkastellaan pääsääntöisesti yhtenä hankkeena. 

Herkkä eli sensitiivinen alue on alue, joka on erityisen altis kielteisille ympäristövaikutuksille. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kansallispuistot, muut suojelualueet ja muut herkät kohteet, joilla on kansainvälistä, kansallista tai alueellista merkitystä. Jälkimmäisiä edustavat mm. kosteikot, sellaiset metsät, joissa on korkea biodiversiteetti sekä alueet, joilla on arkeologista tai kulttuurista merkitystä ja alueet, jotka ovat tärkeitä alkuperäiskansoille tai muille haavoittuville ryhmille. 

Herkkä eli sensitiivinen toimiala on toimiala, joka on altis aiheuttamaan merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. 

Ympäristöluokka on Finnfundin antama luokka, joka määrittää hankkeen potentiaalisten ympäristövaikutusten ja vaadittavan ympäristöarvion tason. 

Ympäristövaikutuksiksi katsotaan hankkeen suorat tai välilliset vaikutukset seuraaviin tekijöihin: 1) ihmisiin, eläimiin ja kasveihin; 2) maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon ja maisemaan; 3) kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen ja kulttuuriperintöön; ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa mainittujen tekijöiden vuorovaikutukseen. 

Ympäristövaikutuksiin luetaan lisäksi tässä yhteydessä seuraavat sosiaaliset näkökohdat: väestön pakkomuutto, alkuperäiskansojen asema ja kulttuuriomaisuus. 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA:ssa (Environmental Impact Assessment, EIA) tunnistetaan, kuvataan ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset sekä kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa.

Soveltamisala

Tämä politiikka kattaa perinteiset ympäristöasiat (ks. ympäristövaikutuksen määritelmä Määritelmiä-kappaleessa) Finnfundin rahoitustoiminnassa. Finnfund huomioi rahoitustoiminnassaan ympäristöasioiden oleelliset näkökohdat. Tarkastelun yksityiskohtaisuus määräytyy näkökohtien arvioidun tärkeyden perusteella kussakin yksittäisessä sijoituspäätöksessä. 

Finnfund tarkastelee rahoitettavaa hanketta kokonaisuutena. Jos Finnfundin rahoittama hanke on osa suurempaa hankekokonaisuutta, tarkastelee Finnfund laajempaa kokonaisuutta, jos se on perusteltua. Jos rahoituksen kohteena olevalla yhtiöllä on hankkeen lisäksi olemassa olevaa toimintaa, tarkastelee Finnfund sitä perustelluista syistä riskinäkökulmasta. Tarkastelu ei kata hankkeeseen liittyviä alihankintaketjuja, joihin Finnfundin rahoitus ei kohdistu, ellei niihin arvioida liittyvän merkittäviä näkökohtia. 

HANKKEIDEN JA EPÄSUORIEN SIJOITUSTEN ARVIOINTIPROSESSI 

Finnfund arvioi kaikki hankkeet ja epäsuorat sijoitukset, joita se harkitsee rahoitettaviksi, tässä kappaleessa kuvatun arviointiprosessin mukaisesti.

Ympäristöluokittelu 

Hankkeen perustietojen ja muiden lähtötietojen avulla pyritään tunnistamaan hankkeeseen liittyvät myönteiset ja kielteiset näkökohdat. Finnfund luokittelee hankkeet niiden potentiaalisten ympäristövaikutusten perusteella johonkin seuraavista kolmesta ympäristöluokasta: 

A-ympäristöluokka: Hanke, jolla voi olla merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka voivat ulottua hankkeen sijaintipaikkaa laajemmalle alueelle. Käytännössä uudet tuotantolaitokset ja merkittävät tuotantolaitosten laajennukset herkillä toimialoilla sekä hankkeet, jotka sijaitsevat herkillä alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. 

B-ympäristöluokka: Hanke, jolla voi olla kohtalaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat A-luokan hankkeiden vaikutuksia vähäisempiä ja jotka ovat helpommin hallittavissa kuin luokan A hankkeissa. 

C-ympäristöluokka: Hanke, jolla ei ole potentiaalisia kielteisiä ympäristövaikutuksia tai ne ovat vähäisiä. 

Sellaiset epäsuorat sijoitukset (ks. alempana tekstissä), joilla voi olla kielteisiä ympäristövaikutuksia, luokitellaan ympäristöluokkaan FI. Jos epäsuoralla sijoituksella ei ole potentiaalisia kielteisiä ympäristövaikutuksia tai vaikutukset ovat vähäisiä, luokitellaan sijoitus C-ympäristöluokkaan. 

Tiedon tarve

A-ympäristöluokan hankkeissa Finnfund edellyttää kansainvälisen tason ympäristövaikutusten arviointiselvitystä (EIA = Environmental Impact Assessment). EIA-selvitys sisältää ympäristövaikutusten arvioinnin sekä tarvittaessa tässä politiikassa mainittujen sosiaalisten näkökohtien arvioinnin, niiden ihmisten julkisen kuulemisen, joihin hanke potentiaalisesti vaikuttaisi sekä ympäristö- ja sosiaalisten asioiden hallintasuunnitelman (esim. ESMP = Environmental and Social Management Plan). Hallintasuunnitelmassa esitetään kielteisten vaikutusten estämiseksi, minimoimiseksi ja lieventämiseksi toteutettavat toimenpiteet. 

B-ympäristöluokan hankkeen ympäristötiedot mahdollistavat hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja hankkeen vertailun kohdemaan lainsäädännön vaatimuksiin sekä kansainvälisesti tunnustettujen ympäristöohjeistojen ja -standardien vaatimuksiin. Tarvittaessa voidaan B-ympäristöluokan hankkeen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi edellyttää ympäristö- ja sosiaalisten asioiden hallintasuunnitelmaa (ESMP). 

C-ympäristöluokan hankkeista ei ympäristöluokittelun jälkeen tarvita enempää tietoja. 

Hankkeiden suorituskyvyn arviointi 

Finnfund arvioi tarkemmin A- ja B-ympäristöluokan hankkeiden vaikutukset. Ympäristöluokan C hankkeista ei tehdä varsinaista arviota. 

Hankkeiden suorituskykyä verrataan kansainvälisesti tunnustettujen ympäristöohjeistojen ja -standardien tms. vaatimuksiin. Vertailussa käytettävät asiakirjat määräytyvät rahoitettavan hankkeen sisältämien toimintojen perusteella. Kyseeseen tulevat ensisijaisesti Maailmanpankkiryhmän ja IFC:n ¹⁾ ympäristöohjeistot ja -standardit sekä varovaisuustoimenpidepolitiikat. Niiden sijaan voidaan käyttää alueellisten kehityspankkien ohjeistoja, jos kohdeyhtiö tai muut rahoittajat tuntevat ao. ohjeistot paremmin.  

Hankkeiden tulee täyttää kohdemaan lainsäädännön vaatimukset sekä edellä mainittujen kansainvälisesti tunnustettujen ympäristöohjeistojen ja -standardien sekä varovaisuustoimenpidepolitiikkojen tms. vaatimukset oleellisin osin.

Olemassa olevan toiminnan arviointi

Finnfund arvioi tarvittaessa sijoituskohteena olevan yhtiön olemassa olevan toiminnan näkökohtia. Tällöin selvitettäviä asioita voivat esimerkiksi olla nykyisen toiminnan määräystenmukaisuus ja suorituskyky kansainvälisiin ympäristöohjeistoihin ja -standardeihin verrattuna, potentiaaliset ympäristöriskit ja -vastuut, mahdolliset onnettomuustilanteet ja muut riskit sekä toisaalta mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. 

Epäsuorien sijoitusten arviointi

Finnfund tekee epäsuoria sijoituksia muun muassa rahoitusyhtiöihin ja rahastoihin. Nämä sijoittavat edelleen esimerkiksi erilaisiin hankkeisiin tai yhtiöihin, joilla on jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Tämän politiikan kattamien asioiden tarkastelun osalta on tilanne tällöin erilainen kuin suorissa sijoituksissa hankkeisiin. Epäsuorissa sijoituksissa Finnfund ei ole neuvotteluyhteydessä sijoituksen lopullisiin kohteisiin, vaan rahastoyhtiöön tai rahastoon.

Finnfund tarkastelee ympäristöasioita vain sellaisissa epäsuorissa sijoituksissa, jotka on luokiteltu ympäristöluokkaan FI. Jos Finnfundin rahoitus kohdistuu joihinkin tiettyihin hankkeisiin rahoitusyhtiön tai rahaston kautta, keskittyy Finnfundin tarkastelu kyseisten hankkeiden arviointiin. Arviointi tapahtuu Hankkeiden suorituskyvyn arviointi -kappaleessa mainittuja periaatteita ja vaatimuksia soveltaen. Lisäksi Finnfund arvioi rahoitusyhtiön tai rahaston ympäristöjärjestelmän suorituskykyä.

Jos Finnfundin rahoitus kanavoituu yleisesti rahoitusyhtiön tai rahaston sijoitustoimintaan, mutta ei suoraan mihinkään tiettyyn hankkeeseen, tarkastelee Finnfund rahoitusyhtiön ympäristöjärjestelmän suorituskykyä. Perusteena rajaukselle on se, että rahoitusyhtiö tai rahasto hallitsee ympäristöjärjestelmänsä avulla rahoittamiensa hankkeiden ympäristöasioita. Finnfund edellyttää rahastoyhtiöiltä ja rahastoilta, joihin se sijoittaa, kohdemaiden lakien noudattamisen lisäksi rahoitettavien toimintojen potentiaalisiin vaikutuksiin nähden riittävää, kansainvälisen hyvän käytännön mukaista ympäristöjärjestelmää. Rahastoyhtiön tai rahaston rahoittamien hankkeiden tulee oleellisin osin pyrkiä täyttämään kansainvälisesti tunnustettujen ympäristöohjeistojen ja -standardien sekä varovaisuustoimenpidepolitiikkojen tms. vaatimukset.

Ympäristöarvio

Finnfundin ympäristöasiantuntija laatii jokaisesta hankkeesta ja epäsuorasta sijoituksesta ympäristöarvion. Arvio sisältää tämän politiikan vaatimusten mukaiset tiedot ao. hankkeesta tai sijoituksesta, ja se liitetään osaksi päätöksentekoaineistoa. Arvio ottaa kantaa hankkeen rahoituskelpoisuuteen siinä tarkasteltavien asioiden näkökulmasta sekä tekee ehdotukset mahdollisesti tarvittaviksi kielteisten vaikutusten estämis-, minimointi ja lieventämistoimenpiteiksi sekä ehdoiksi.

Ehdot ja seuranta

Hankkeiden ja muiden sijoitusten suorituskyky varmistetaan tämän politiikan tarkastelemien asioiden osalta tarvittaessa rahoitussopimusten ehdoilla ja seurannalla. Jos hankkeessa on mukana muita kehitysrahoittajia tai muuten samansuuntaista ympäristöpolitiikkaa noudattavia rahoittajia (esimerkiksi viennin rahoittajia), pyritään yhteistyöhön ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon niiden kanssa ympäristövaikutusten arvioinnissa, ympäristöehtojen asettamisessa ja seurannassa. 

Finnfund seuraa vuosittain A-ympäristöluokan hankkeiden ympäristöasioita ja perustelluissa tapauksissa B-ympäristöluokan hankkeiden ympäristöasioita. Käytännön seurantatyöstä hankealueella ja raportoinnista vastaa hankkeen rahoittajien valtuuttama taho, joka toimittaa Finnfundille seurantaraportin tms., johon seurannan tulokset on koottu.

¹⁾ International Finance Corporation on Maailmanpankkiryhmän toimijoista se, joka rahoittaa yksityisen sektorin hankkeita.