Sijoittajat hyödyntävät suomalaista metsäosaamista
24.3.2011
Suomalainen Dasos Capital on ensimmäinen metsiin erikoistuneen rahaston neuvontayhtiö Euroopassa. Sijoitussalkkuun kuuluu kestävän metsätalouden periaatteilla hoidettavia kohteita myös kehittyvissä maissa.
Vuonna 2005 toimintansa aloittanut Dasos Capital Oy on suomalainen rahastoa neuvova yhtiö, joka keskittyy metsäomistusten hallinnointiin ja kehittämiseen Euroopassa ja kehittyvissä talouksissa. Palvelu on suunnattu institutionaalisille sijoittajille.
”Metsä on oikein hoidettuna uusiutuva luonnonvara, joka pitkällä tähtäimellä säilyttää ja kartuttaa sijoitusomaisuuden arvoa. Se sopii hyvin sijoituksiaan hajauttaville sijoittajille”, Dasos Capitalin toimitusjohtaja ja osakas Olli Haltia 
sanoo.
Dasos Capital neuvoo Dasos Timberland Fund I –rahastoa, jonka ensimmäisiin sijoittajiin kuuluivat Ilmarinen ja Euroopan Investointipankki. Sijoittajien määrä on sittemmin kasvanut. Erityisesti kansainväliset institutionaaliset sijoittajat ovat olleet Haltian mukaan kiinnostuneita metsään sijoittavasta rahastosta.
Kevään aikana suljettavan Dasos Timberland Fund I -rahaston koko on jo ylittänyt sata miljoonaa euroa ja volyymi nousee vielä sulkemiseen mennessä.
Rahastosta on tehty tähän mennessä sijoituksia viiteen metsäkohteeseen Malesiassa, Latviassa, Romaniassa, Virossa ja Suomessa. Sijoitusten yhteispinta-ala on lähes 37.000 hehtaaria.
Uusia sijoituskohteita on kartoitettu muun muassa Indonesiasta, Uruguaysta, Virosta, Tansaniasta ja Ecuadorista.
Taustalla vahva metsäosaaminen
Dasoksen kuusihenkisellä tiimillä on pitkä kansainvälinen kokemus kestävästä metsänhoidosta pohjoisilla ja trooppisilla alueilla. Vankan asiantuntemuksen lisäksi kansainväliset verkostot auttavat Haltian mukaan sopivien sijoituskohteiden löytämisessä.
”Olennaista on kaikkien metsän arvoon vaikuttavien seikkojen havaitseminen, olipa sitten kysymys puun käytöstä tai luontoarvoista.
Maailmalla on paljon istutusmetsiä, mutta sijoittajalle lisäarvoa tuovia kohteita on rajallisesti tarjolla.
Jyvät on erotettava akanoista, ja tässä asiantuntemuksella ja kattavilla verkostoilla on suuri merkitys. Kaikki lähtee hyvästä kenttäkokemuksesta sekä asiakkaiden eli sijoittajien tavoitteiden ymmärtämisestä.”
Haltian mielestä metsiin sijoittamisessa suomalaista metsäosaamista voidaan tuotteistaa uudella tavalla.
”Tämä on suomalaisen osaamisen myyntiä uudessa palveluliiketoiminnan muodossa ja uudelle kansainväliselle asiakasryhmälle”, Haltia painottaa.
Sijoituksia vain kestäviin kohteisiin
Dasoksen tavoitteena on, että puolet sijoituskohteista sijaitsee Euroopassa ja toinen puolisko kehittyvillä markkinoilla. Myös kehittyvien markkinoiden sijoituskohteissa puun käyttäjä on usein Pohjoismaista tai muualta Euroopasta tuleva yritys.
”Kehittyvissä talouksissa trooppisella vyöhykkeellä Dasos sijoittaa vain viljelymetsiin. Voimme osallistua myös luonnonmetsien ennallistamiseen, mutta puuta ei tällaisilta alueilta hakata.”
Esimerkiksi Malesiassa Dasos on sijoittanut istutusmetsiin, joista saatavaa puutavaraa käytetään huonekaluissa.
”Viljelty puu korvaa suoraan trooppisista luonnonmetsistä hakattavaa puuta, joten kestävästi tuotettu raaka-aine ehkäisee osaltaan metsäkatoa.”
Ympäristöasioiden ohella sosiaalisen vastuun hoitaminen on erittäin tärkeä asia metsätaloudessa, Haltia korostaa.
”Kaikki kohteet tulee olla sertifioitavissa kestävän metsätalouden piiriin. Ympäristöasioiden ohella sosiaalisten vastuullisuuskysymysten on oltava kunnossa. Työllistäminen ja toimeentulomahdollisuuksien luominen paikallisille asukkaille ovat esimerkkejä sosiaalisista asioista, jotka pitää ottaa huomioon. Näiden kysymysten hoitaminen on edellytys liiketaloudellisesti kestävälle toiminnalle.”
Kymmenen prosentin tuottotavoite
Dasos Timberland Fund I:n sijoitusaika on 15 vuotta. Tämä on Haltian mielestä riittävän pitkä aikajänne saada aikaan kannattavia sijoituksia. Metsäalueilla on erilaisia tuotto- ja riskiprofiileja. Rahaston tuotto-odotus on Haltian mukaan vähintään kymmenen prosenttia.
”Euroopassa metsien tuotot jäävät tyypillisesti alle kymmenen prosentin. Toisaalta riskit ovat matalat. Kehittyvissä talouksissa tuottotaso ylittää kymmenen prosenttia, mutta riskitkin ovat korkeammat.”
Kehittyvien talouksien metsäsijoituksissa suurimmat riskit liittyvät ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin. Riskeihin on laskettava myös poliittiset epävakaisuudet ja valuuttakurssien heilahtelut.
”Finnfundin ja Euroopan investointipankin kaltaiset sijoittajat ovat erikoistuneet poliittisten riskien ehkäisyyn, joten tällaisten tahojen mukanaolo on meille merkittävä asia.”
Finnfund mukana sijoittajana
Finnfund on mukana sijoittajana Dasoksen rahastossa. Apulaisjohtaja Hanna Skelly huomauttaa, että Finnfundilla on vahva kokemus vastuullisesta sijoittamisesta rahaston keskeisellä toiminta-alueella kehitysmaissa ja kehittyvillä markkinoilla.
”Finnfundin mukanaolo yhdessä Euroopan Investointipankin kanssa voi vähentää rahaston sosiaalisia ja ympäristöllisiä sijoitusriskejä muiden sijoittajien silmissä ja vahvistaa rahaston toimintaa nimenomaan kehitysmaissa”, Skelly sanoo.
Dasoksen rahaston sijoituskohteet kehitysmaissa, kuten metsäsijoitukset tyypillisesti, sijoittuvat pääsääntöisesti köyhille alueille, maa- ja syrjäseuduille. Sijoitukset tuovat alueille työpaikkoja ja taloudellisia aktiviteetteja, jotka johtavat yleiseen elintason kehitykseen.
”Rahaston metsäalueet sertifioidaan ja niitä tullaan hoitamaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi sertifiointi vaikuttaa siihen, että istutusten nettopinta-alaa selkeästi suurempi kokonaispinta-ala tulee suojelusäännösten ja -valvonnan piiriin”, Skelly toteaa.
Metsänhoitoon tarvitaan miljardien investoinnit
Metsiin keskittyvä sijoittaminen on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista. Myös muualla sijoittajien kiinnostus on Haltian mukaan viriämässä.
”Uskon, että 20 vuoden kuluttua yhä useammat sijoittajat ovat kiinnostuneita metsistä, ja rahoitusta metsien kestävään hoitoon saadaan myös tätä kautta.”
Haltia muistuttaa valtavista haasteista. Luonnonmetsät katoavat huolestuttavaa vauhtia, mutta samaan aikaan puumateriaalin kysyntä kasvaa muun muassa puun kasvavan energiakäytön myötä.
”Olemme arvioineet, että maailmassa tarvitaan tulevien vuosikymmenten aikana vähintään 50 miljoonaa hehtaaria uutta viljelymetsää. Metsänhoitoon on investoitava kymmeniä, todennäköisesti yli sata miljardia euroa seuraavien parin kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hallinta edellyttävät metsäkadon merkittävää ehkäisyä ja metsiin liittyvien hiilinielumarkkinoiden rakentamista edelleen. Suomalaiselle metsäosaamiselle tämä on suuri mahdollisuus.”
Lisätietoja Finnfundissa antaa apulaisjohtaja Hanna Skelly, p. (09) 3484 3326, etunimi.sukunimi@finnfund.fi