Ceiko tähtää Kiinassa kohti suurempia kokonaisuuksia
8.2.2010
Konepajayhtiö Ceiko aikoo menestyä Kiinassa tarjoamalla asiakkailleen entistä suurempia kokonaisuuksia ja syvempää kumppanuutta. Finnfund rahoittaa Suzhoussa sijaitsevan tehtaan koneinvestointeja.
Vaativien hitsattujen ja koneistettujen teräsrakenteiden sopimusvalmistukseen erikoistunut Ceiko perusti tytäryhtiön Kiinaan ja aloitti alkuvuonna 2006 tuotannon Suzhoussa lähellä Shanghaita. Lähtö Kiinaan tuli ajankohtaiseksi, kun monet turkulaisyhtiön asiakkaista olivat laajentamassa toimintaansa Kaukoidässä.
”Suzhou oli luonteva valinta sijaintipaikaksi, sillä Shanghain ympäristöön on keskittynyt merkittävä määrä suomalaisia konepajoja ja muita asiakkaitamme”, Ceiko (Suzhou) Co. Ltd:n toimitusjohtaja Roni Kauri perustelee.
Alusta lähtien oli selvää, että Kaukoitään ei siirretä tuotantoa Suomesta. Sen sijaan Kiinasta lähdettiin hakemaan orgaanista kasvua tarjoamalla tuotteita ja palveluja Aasian markkinoilla toimiville yrityksille.
Teollisuuspuistoon oli helppo asettua
Tuotantolaitokselle parasta mahdollista sijaintipaikkaa haettiin useista teollisuuspuistoista. Vaihtoehtojen joukosta seuloutui lopulta Suzhou Industrial Park, jonka valintaan Kauri on ollut tyytyväinen.
”Yrityksen perustaminen ja tuotannon käynnistäminen sujuivat varsin mutkattomasti, vaikka asiat eivät Kiinassa koskaan etenekään aivan käsikirjoituksen mukaisesti. Tämä teollisuuspuisto toimii ulkomaisten investoijien ehdoilla. Byrokratiaa on vähän, koska lähes kaikki palvelut saadaan yhdestä paikasta.”
Etabloitumisvaiheessa Ceiko käytti Finpron ja Shanghaissa sijaitsevan innovaatiokeskus FinChin palveluja markkinoiden selvittämiseen ja yhteyksien luomiseen.
Finnfund myönsi puolestaan Ceikon kiinalaiselle tytäryhtiölle lainan koneinvestointeihin. Kauri pitää suomalaisrahoittajan roolia merkittävänä.
”Investointi osui aikaan, jolloin tilanne rahoitusmarkkinoilla alkoi kiristyä. Ilman Finnfundin mukaantuloa olisimme olleet todennäköisesti vaikeuksissa. Rahoitus auttoi meitä viemään kunnialla läpi investoinnin, jonka avulla teemme jatkossa kannattavaa bisnestä.”
Finnfundin rahoituspäällikkö Jussi Tourunen huomauttaa, että työllistämisen ja työilmapiirin lisäksi hankkeen kehitysvaikutukset liittyvät muun muassa paikallisen osaamisen ja tietotaidon kasvattamiseen. Investoinnilla on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun Kiinasta hankittavat moottorivalut voidaan koneistaa asiakkaan tehtaan lähellä Shanghain alueella. Tämä lyhentää kuljetusmatkoja merkittävästi.
”Finnfundin rahoituspäätökseen vaikutti myös mahdollisuus tukea suomalaisen PK-yrityksen kasvua, maantieteellistä laajentumista sekä asemaa globaalina vaativien konepajatuotteiden valmistajana”, Tourunen sanoo.
Suunta kohti suurempia kokonaisuuksia
Heti alkuvaiheessa huomattiin, että työvoimavaltainen liiketoiminta ei ole paras mahdollinen valinta Ceikon kaltaiselle konepajalle. Esimerkiksi hitsaus- ja levytöissä ulkomaisen yhtiön on vaikea kilpailla kiinalaisia yhtiöitä vastaan.
”Teimme kohtuullisen nopeasti uuden strategisen linjauksen, jonka mukaan keskitymme Kiinassa koneistukseen – mieluummin mahdollisimman vaativiin kohteisiin.”
Ceiko koneistaa Kiinassa asiakkailleen valuja ja muita teräsrakenteita. Työntekijöitä on noin 40.
Yksittäisistä asiakkaista suurin on Wärtsilä, jonka kanssa Ceiko on sopinut moottorilohkojen koneistamisesta. Wärtsilällä on Shanghaissa laivojen apumoottoreita valmistava tehdas.
”Tavoitteemme on enenevässä määrin siirtyä yhä suurempiin ja vaativampiin kokonaisuuksiin ja tulla näin entistä tärkeämmäksi kumppaniksi asiakkaillemme. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankimme valut, koneistamme ne ja toimitamme koko paketin asiakkaalle.”
Tällaisen kokonaispalvelun rakentaminen edellyttää hankintaketjun hyvää hallintaa Kiinassa.
”Etenemme askel kerrallaan kohti tavoitetta. Teemme jo nyt pieniä osakokonaisuuksia, joihin sisältyy kokoonpanoa ja asennuksia.”
Osaajien rekrytointi suurin haaste
Suurin haaste on ollut alusta alkaen osaavan työvoiman löytäminen. Osaavia koneistajia on Kaurin mukaan vaikea löytää, sillä heitä etsivät kaikki muutkin konepajat.
Pula ammattitaitoisista osaajista on ongelma, johon muutkin Shanghain alueella toimivat suomalaisyritykset sanovat usein törmäävänsä. Avainhenkilöiden niukkuus näkyy palkkatoivomusten nousuna ja henkilöstön vaihtuvuutena työntekijöiden siirtyessä kovempaa palkkaa maksavien kilpailijoiden leipiin.
Kiinassakin tuntunut taantuma ei ole Kaurin mukaan muuttanut tilannetta avainhenkilöiden osalta. Kilpailukykyisen palkan ohella työnantajan onkin mietittävä tarkkaan keinoja, joilla sitouttaa osaajat yritykseen.
”Palkan sitominen tuotantoon ja tehokkuuteen on yksi motivaatiota lisäävä tekijä. Lisäksi teknologian ja toimintatapojen on oltava sellaisia, että ne antavat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Myös mahdollisuus edetä uralla on tärkeä asia.”
Kiinalaiset työntekijät arvostavat pohjoismaalaisten yritysten tarjoamaa viihtyisää ja kannustavaa työilmapiiriä. Kauri muistuttaa kuitenkin, että henkilöstöhallinto on Kiinassa erilaista kuin Suomessa.
”Firmalla pitää olla selkeät säännöt. Kannusteet liittyvät ainoastaan niihin asioihin, jotka tehdään hienosti.”
Näkymät alkavat kirkastua
Maailmantalouden ongelmat rantautuivat viime vuonna myös Kiinan konepaja-alalle. Erityisesti ulkomaisissa yrityksissä tilausten hiljeneminen näkyi Kaurin mukaan selvästi.
”Nyt uskaltaa jo sanoa ääneen, että tilanne alkaa näyttää paremmalta. Tänne tulee uusia yrityksiä ja tuotantolaitoksia rakennetaan taas ahkerasti.”
Hyvä esimerkki on Ceikolle tärkeä telakkateollisuus. Uusien laivojen tilaukset pysähtyivät viime vuonna lähes kokonaan. Tänä vuonna alalle ennustetaan hieman valoisampia näkymiä.
Kiinassa ja muissa Aasian maissa pitkään bisnestä tehnyt Kauri korostaa vanhaa viisautta, jonka mukaan vieraille markkinoille haluavan yrityksen on syytä tehdä kotiläksyt huolellisesti. Valitettavasti kaikki eivät ole edelleenkään tätä totuutta omaksuneet Kiinassa.
”Aika usein näkee vieläkin suomalaisia yrityksiä, joilla ei ole aiempaa kansainvälistä kokemusta ja jotka tulevat tänne kohtalaisen heppoisin perustein. Yksi ekskursio ei riitä, vaan markkinoihin pitää tutustua huolellisesti paikan päältä.”
Erityisen tarkkaan ulkomaisen yrityksen kannattaa miettiä Kiinassa valittavaa liiketoimintamallia. Suomessa käytössä olevat toimintatavat toimivat harvoin sellaisenaan vieraassa toimintaympäristössä.
”Niitä pitää muokata paikallisiin markkinoihin sopiviksi. Se on menestymisen ehdoton edellytys.”
Lisätietoja Finnfundissa antaa rahoituspäällikkö Jussi Tourunen, p. (09) 3484 3343, etunimi.sukunimi@finnfund.fi