Finnfund

Nigerian talouskasvun arvioidaan ylittävän tänä vuonna seitsemän prosenttia, ja Afrikan toiseksi suurimman talouden hyvän vedon ennakoidaan jatkuvan ensi vuonna. 

Myönteinen talouskehitys näkyy myös terästuotteiden kysynnässä. Nyt on hyvä aika investoida uuteen tuotantokapasiteettiin, nigerialaisen African Foundries Limited (AFL) -teräsyhtiön toimitusjohtaja Raj Gupta sanoo.

AFL rakentaa parhaillaan uutta terästehdasta Ikoroduun lähelle Nigerian kaupallista keskusta Lagosia. Guptan mukaan noin 123 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investoinnin voi jakaa kolmeen osaan.

Ensimmäinen osa eli romuraudan sulatukseen tarkoitetun sulaton odotetaan valmistuvan vuoden 2011 alkupuoliskolla.  Lisäksi rakennetaan valssaamo ja voimala, jonka arvioitu valmistumisaika on kuluvan vuoden lopulla. 

Tehdas keskittyy 8–32 millimetrin karkaistujen terästankojen valmistukseen. Tuotantokapasiteetti on 225 000 tonnia vuodessa.

Laatuteräksen kysyntä kasvaa Nigeriassa

Guptan arvion mukaan Nigerian terästuotteiden markkinoiden koko on vuodessa noin 2,5 miljoonaa tonnia, josta 1,7 miljoonaa tonnia on terästankojen tyyppisiä niin sanottuja pitkiä terästuotteita.

Kotimainen tuotanto näissä tuoteryhmissä on arviolta 1,2 miljoonaa tonnia. Loppuosa kysynnästä katetaan tuomalla ulkomailta lähinnä laadukkaampia terästuotteita. 

AFL alkaa valmistaa karkaistuja terästankoja, joita ei tällä hetkellä valmisteta Nigeriassa. Tehdasinvestoinnilla on tämän vuoksi myös merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia, kun ulkomaanvaluutalla ostettavien terästuotteiden tuontitarve vähenee.  

AFL:n tuotteiden markkinanäkymät ovat Guptan mielestä valoisat, sillä maassa toimivat ulkomaalaiset rakennusliikkeet käyttävät lähes yksinomaan karkaistuja tuotteita. Myös paikalliset rakennusliikkeet ovat siirtymässä laadukkaampiin terästuotteisiin. Esimerkiksi valtion rahoittamissa infrastruktuurihankkeissa vaaditaan yleensä karkaistun teräksen käyttöä.

Kansainvälisillä mittareilla mitattuna teräksen kulutus on Nigeriassa edelleen alhaisella tasolla.

”Henkeä kohden lasketun teräksenkulutuksen odotetaan nousevan nykyisestä 8,4 kilosta 9,2 kiloon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kasvupotentiaalia on runsaasti, sillä keskimääräinen henkeä kohti laskettu teräksenkulutus maailmassa on 21,4 kiloa”, Gupta suhteuttaa.

Neljän vuosikymmenen kokemus bisneksestä

AFL on osa nigerialaista monialakonserni Parcoa, joka teräksen ohella tuottaa ja myy teollisuuskaasuja, lasia, lannoitteita ja tuo maahan pääasiassa aasialaisia tuotteita. Konsernin omistaa intialaisperäinen Guptan perhe, joka on toiminut Nigeriassa 1960-luvun puolivälistä lähtien.

Raj Guptan mielestä pitkä kokemus teräksentuotannossa ja -myynnissä on AFL:n keskeinen kilpailuvaltti. Konsernissa on aiemminkin toteutettu suuria tehdasinvestointeja, jotka ovat hänen mukaansa pysyneet aikataulussaan ja budjetissaan.

Valmistuttuaan tuotantolaitos tarjoaa töitä noin 500 ihmiselle. Tämän lisäksi tehdas tuo lisätuloja noin tuhannelle perheelle tehtaan tarvitsemissa palveluissa ja muun muassa metalliromun keräämiseen liittyvissä tehtävissä.

Guptan mukaan keskeisimmät riskit liittyvät öljytuloista riippuvaisen Nigerian talouskehitykseen ja suhdanteiden vaikutuksiin terästuotteiden kysyntään. Teräksentuotanto saa tällä hetkellä verohelpotuksia, mutta poliittisesti epävarmassa maassa hallituksen politiikassa voi tapahtua muutoksia.

AFL:n raaka-aineen saanti näyttää turvatulta. Romumetallia on Nigeriassa hyvin saatavilla. Yhtiö hankkii tarvitsemansa materiaalin useilta metallinkeräystä harjoittavilta yrityksiltä.

Wärtsilä toimittaa voimalan

Operatiivisia riskejä pienentää tuotantolaitoksen yhteyteen nouseva voimalaitos.

”Oma voimala turvaa ympärivuorokautisen sähkönsaannin valtiollista voimayhtiötä alemmilla hinnoilla”, Gupta selvittää.

Wärtsilä toimittaa tehtaaseen 40 MW:n kaasuvoimalan, joka hyödyntää läheistä maakaasuputkea. Kaasu on öljyntuotannon sivutuote, joka kehitysmaissa usein vain poltetaan pois eli soihdutetaan. Kansainvälisten ympäristösopimusten mukaisesti Nigeriassakin öljykenttien kaasut pyritään nyt ottamaan talteen ja käyttämään hyväksi.

Teräksentuotannossa on paljon ympäristöön ja työntekijöiden terveyteen liittyviä riskejä. Gupta lupaa, että nykyaikaisilla laitteilla varustetun tuotantolaitoksen haitalliset vaikutukset on minimoitu.

”Aiomme noudattaa näissä asioissa Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n ja Maailmanpankin ohjeistuksia. Lisäksi haemme tuotantolaitokselle kansainvälisiä ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardeja.”

Rahoittajat edellyttävät ympäristöasioiden hoitoa

Myös tehdashankkeen rahoittajat edellyttävät, että AFL noudattaa ympäristö- ja työoloihin liittyvissä asioissa IFC:n standardeja ja YK:n työjärjestön ILOn sopimuksia.

Finnfund rahoittaa hanketta lainalla. Muihin rahoittajiin kuuluvat Emerging Africa Infrastructure Fund ja Hollannin kehitysrahoitusyhtiö FMO. Rahoittajat ovat teettäneet riippumattoman selvityksen uuden tehtaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista, ja yhtiö on ilmoittanut noudattavansa selvityksessä esille tulleita suosituksia.

Finnfundin rahoituspäällikön Mikko Kuuskosken mukaan rahoituspäätökseen vaikutti AFL:n taustavoimien pitkä ja vastuullinen toiminta Nigerian haasteellisessa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi hankkeella on useita myönteisiä kehitysvaikutuksia.

”Uusi tuotantolaitos edistää romuraudan käyttöä ja parantaa työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Myönteisiin ympäristövaikutuksiin kuuluvat myös entistä energiatehokkaampi tuotanto, maakaasun käytön edistäminen ja kaasun soihdutuksen vähentäminen”, Kuuskoski sanoo.

Uusi markkina-alue suomalaisille

“Finnfundin sijoitukset ja Wärtsilän menestyminen Nigeriassa ovat vain muutamia esimerkkejä suomalaisten yritysten kasvavasta kiinnostuksesta tätä houkuttelevaa, mutta haastavaa markkina-aluetta kohtaan”, kertoo Lauri Voionmaa, 1. lähetystösihteeri Suomen suurlähetystöstä Abujassa.

Voionmaa vastaa kaupallisista ja taloudellisista kysymyksistä ja toimessaan edistää suomalaisten yritysten asiaa nykylinjausten mukaisesti. Tehtävää helpottaa suuresti Finpron toimiston äskettäinen avaaminen Abujaan.  

“Ilmapiiri on lupaava. Nigerian kokoa, suurta väestöä ja talouselämän eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia ei kannata väheksyä maan teollistuessa ja tuotannon kasvaessa myös öljyn- ja kaasuntuotannon ulkopuolella”, Voionmaa jatkaa.

Menestyksekäs liiketoiminta vaatii kuitenkin vankkaa kokemusta ja osaamista kehittyviltä markkinoilta, riskinottokykyä, halua asettua maahan ja pitkäaikaista suunnittelua.

Lähetystöllä on kokemusta lukuisista liikemiesvaltuuskuntien ja suomalaisyritysten vierailuista. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Abujassa ja Lagosissa maaliskuussa 2010 noin 15 yrityksen edustajan kanssa. Lokakuun puolivälissä pohjoismainen energia-alan liikemiesvaltuuskunta vieraili Abujassa.

“Liittovaltion energiaministeriön isännöimä vierailu oli menestys. Ympäristöministeriö viestitti vahvasti uusiutuvan energian olevan maan tärkeä painopistealue”, Voionmaa lisää.

Vierailun aikana osallistuvat yritykset saivat tietoa toteutettavista hankkeista ja samalla tarjoutui suora keskusteluyhteys sekä avainministereihin, -virkamiehiin ja muihin sidosryhmiin sekä liitto- että osavaltiotasolla.  Valtuuskunta tapasi myös Nigerian varapresidentin Namadi Sambon sekä lukuisia alan nigerialaisia yrityksiä. 

“Finpron toimisto aukeaa pian täydessä laajuudessa, ja sen jälkeen suomalaisyrityksillä on palveluksessaan todellinen Suomi-talo Abujassa”, Voionmaa toteaa.