Finnfund

West Coast Paper Mills Ltd. (WCPML) on valmistanut paperia ja kartonkia Karnatakan osavaltiossa sijaitsevassa Dandelissa vuodesta 1959 lähtien. Nyt yhtiöllä on meneillään historiansa suurin tehdasinvestointi, joka kaksinkertaistaa kirjoitus-, paino-, kääre- ja pakkauspaperien tuotantokapasiteetin 320.000 tonniin vuodessa.

”Olemme aina pyrkineet ennakoimaan markkinoiden kehityksen ja pysyä kilpailijoiden edellä oikein ajoitetuilla ja mitoitetuilla kapasiteetin lisäyksillä. Uudet investoinnit vahvistavat entisestään yhtiön kilpailukykyä. Ne auttavat myös saavuttamaan tuottavuuden tason, joka vastaa kansainvälisiä standardeja”, WCPML:n hallituksen puheenjohtaja S.K. Bangur sanoo.

Noin 250 miljoonan dollarin investointi nostaa WCPML:n suurimpien paperituotteiden valmistajien joukkoon Intiassa. Hankkeen rahoittajia ovat muun muassa Maailmanpankkiryhmään kuuluvan International Finance Corporation IFC ja intialaiset ICICI Bank ja State Bank of India.

Finnfund osallistuu noin kymmenellä miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla pankkien järjestämään lainasyndikaattiin.

”Halusimme osallistua hankkeeseen myönteisten ympäristö- ja kehitysvaikutusten takia. Uuden teknologian käyttöönotto vähentää suhteellisesti sähkön, höyryn sekä raaka-aineiden käyttöä tuotannossa ja vähentää päästöjä. Lisäkapasiteetin käyttöönotto vähentää myös paperin tuontia ja alentaa hintapaineita”, Finnfundin rahoituspäällikkö Juha-Pekka Tuomipuu perustelee.

Metso Paper toimittaa kuitulinjan

Investointisuunnitelmaan kuuluvan sellutehtaan kuitulinjan toimittaa Metso Paper. Tilauksen arvo on lähes 25 miljoonaa euroa. Uuden linjan suunniteltu päiväkapasiteetti on 725 absoluuttisen kuivaa tonnia täysin valkaistua sellua ja se on tiettävästi suurin yksittäinen sellutehtaan kuitulinja Intiassa.

WCPML on Metso Paperin vanha asiakas. Suomalaisyhtiö on toimittanut aiemmin Dandeliin muun muassa massanvalmistuksessa käytettäviä laitteita.

Uusi kuitulinjahanke on ensimmäinen vaihe WCPML:n laajentumissuunnitelmassa. Vuosikymmenen loppuun mennessä Dandeliin rakennetaan myös uusi paperikone, voimalaitos ja useita muita kapasiteetin kasvun mahdollistavia investointeja.

Lisäksi investoinnit parantavat valmistettavien tuotteiden laatua ja leikkaavat tuotantolaitoksen päästöjä ilmaan ja vesistöihin. Uudet tuotantoprosessit vähentävät myös kiinteän jätteen määrää.

Muun muassa Metso Paperin toimittamissa laitteissa käytetään parasta saatavilla olevaa ympäristötekniikkaa. Investointien jälkeen tuotantolaitokset täyttävät esimerkiksi Maailmanpankin tiukat ympäristö- ja yhteiskuntavastuukriteerit.

Paperin kulutus kasvaa kohisten

WCPML:n aloittaessa tuotannon lähes viisi vuosikymmentä sitten Dandelin tuotantolaitoksen kapasiteetti oli vaatimattomat 1800 tonnia vuodessa. Vuosikymmenien aikana yhtiö on investoinut uuteen tuotantokapasiteettiin. Merkittävä lisäys tuotannossa toteutui vuonna 2002, kun käyttöön otettu uusi pakkauskartonkikone nosti valmistuskapasiteetin 126.000 tonnista 171.000 tonniin vuodessa.

Metsäteollisuustuotteiden markkinanäkymät ovat Intiassa erinomaiset. Maan talouskasvu on noin kahdeksan prosenttia vuodessa, mikä lisää paperin ja kartongin kysyntää. Kirjoitus-, paino- ja teollisuuspapereissa vuosikasvu on noin seitsemän prosenttia.  Erikoispapereissa kysyntä kasvaa viitisen prosenttia.

Maan kokoon ja miljardiväestöön verrattuna paperin ja kartongin tuotanto on yhä suhteellisen pientä, noin 7,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Niin on kulutuskin: henkeä kohden paperia kuluu vain noin seitsemän kiloa vuodessa.

”Yhdenkin kilon lisäys henkeä kohden lasketussa kulutuksessa tarkoittaa paperituotteiden kysynnän kasvua miljoonalla tonnilla”, S.K. Bangur huomauttaa.

Teollisuusmaihin ja moniin kehittyviinkin talouksiin verrattuna kulutuksen taso on vaatimaton. Pohjois-Amerikassa paperia kulutetaan henkeä kohden lähes 340 kiloa ja läntisessä Euroopassa 110 kiloa. Kiinassa vastaava luku on 30 kiloa.

Puut paikallisilta viljelijöiltä

Yksi suurimmista Intian metsäteollisuuden kasvua rajoittavista tekijöistä on pula kotimaisesta raaka-aineesta. Luonnonmetsät ovat kutistuneet vähiin, ja niiden hakkaaminen on lailla kielletty. Myöskään istutusmetsiä ei ole riittävästi, joten sellua joudutaan tuomaan maahan ulkomailta. Kuljetuskustannukset ja tuontitullit nostavat merkittävästi intialaisten paperintuottajien kustannuksia.

Intiassa käytetystä puusta noin 90 prosenttia puusta käytetään polttoaineena. Vain vajaat neljä prosenttia puusta ohjautuu metsäteollisuuden käyttöön. Puun lisäksi paperiteollisuus käyttää kuituraaka-aineena olkia ja muita maatalouden sivutuotteita sekä kierrätyskuitua.

WCPML on rakentanut Karnatakaan puiden hankintajärjestelmän, joka takaa tuotantolaitokselle valtaosan tarvittavasta raaka-aineesta lähialueiden istutusmetsistä.

”Paikallisilta viljelijöiltä ostettava puu on meille tärkeä kilpailuetu”, Bangur toteaa.

Tehdas käyttää raaka-aineenaan ennen muuta Intiassa yleistä casuarina-puuta, eukalyptusta, akaasiaa ja bambua. Yhtiö on viime vuosina investoinut tutkimukseen, jolla parannetaan lajikkeiden puuntuotannollisia ominaisuuksia.

WCPML myy jalostettuja tuottoisampia lajikkeita viljelijöille subventoituun hintaan. Tavoitteena on hehtaarituottojen nostaminen jopa 120 tonniin hehtaarilta, kun perinteisillä menetelmillä päästään noin 25 tonnin hehtaarituottoihin.

”Investoinnin ansiosta paikallisten sopimusviljelijöiden määrä kasvaa, mikä parantaa köyhän maaseudun toimeentuloa. Uudet puut istutetaan maataloudelle huonosti sopiville alueille”, Juha-Pekka Tuomipuu muistuttaa.

Lisätietoja Finnfundissa antaa rahoituspäällikkö Juha-Pekka Tuomipuu p. (09) 3484 3321 tai etunimi.sukunimi@finnfund.fi