Mene sisältöön

Finnfund

Navigaatio

Ajankohtaista: Osastot

 
 

Pienvesivoimala saa tuloja päästövähennyksistä

Pienvesivoimala saa tuloja päästövähennyksistä

10.4.2006

La Esperanzan kaupungissa Hondurasissa sijaitseva vesivoimayhtiö Consorcio de Inversiones S.A. on tuottanut ensimmäiset Kioton ilmastosopimuksen mukaiset sertifioidut päästövähennykset maailmassa.

Finnfund investoi Hondurasissa energiahankkeeseen, joka teki ilmastopolitiikan historiaa.LaEsperanza.jpg

La Esperanzan kaupungissa Hondurasissa sijaitseva vesivoimayhtiö Consorcio de Inversiones S.A. (CISA) on tuottanut ensimmäiset Kioton ilmastosopimuksen mukaiset sertifioidut päästövähennykset maailmassa. Kyse on niin sanotusta CDM- eli puhtaan kehityksen hankkeesta, joka edistää kestävää kehitystä kehitysmaissa ja tarjoaa teollisuusmaille kustannustehokkaan tavan vähentää päästöjä.

Lokakuussa 2005 sertifioidut päästövähennykset syntyvät CISAn tuottamasta vesivoimasta, joka korvaa fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Sertifioinnin jälkeen vesivoimayhtiö voi myydä vähennyksiä teollisuusmaille, jotka haluavat täyttää Kioton sopimuksessa määritellyn velvoitteensa.

Kokemuksista hyötyä tuleviin hankkeisiin

CISAn tuottamat ensimmäiset 2210 päästöyksikköä (CER, Certified Emission Reduction) osti Maailmanpankin hallinnoima Community Development Carbon Fund (CDCF). Yksi CER vastaa yhden hiilidioksiditonnin suuruista päästövähennystä.

Kaiken kaikkiaan CDCF:n on määrä ostaa CISAn tuottamia päästövähennysoikeuksia 310 000 tonnia vuoteen 2012 mennessä.

CDCF tukee pieniä ympäristö- ja kehityshankkeita köyhien kehitysmaiden paikallisyhteisöissä. Rahaston tukijoita ovat päästöoikeuksia itselleen hankkivat länsimaiset yritykset ja hallitukset.

CDCF on tällä hetkellä mukana neljässä hankkeessa Latinalaisessa Amerikassa, joista suurin on La Esperanzan voimalahanke.

"Toivomme, että tästä hankkeesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muissa pienimuotoisissa CDM-hankkeissa", CISAn toimitusjohtaja Ronald Turner sanoo.

Helpotusta Hondurasin energiapulaan

Kanadalainen Turner on La Esperanzan voimalahankkeen kehittäjä ja pääomistaja. Hänen johdollaan pitkään poissa käytöstä olleen vanhan voimalaitoksen tilalle rakennettiin uudet 485 kilowatin ja 960 kilowatin pienvoimalat. Samalla vanhaa patoa korotettiin ja liejuuntunutta tekoallasta kunnostettiin.

Finnfund tuli CISAn vähemmistöosakkaaksi investoinnin kolmannessa vaiheessa, jossa rakennetaan 11,5 megawatin voimalaitos. Kolmas voimala aloittaa sähkön tuotannon keväällä 2006. CISAn voimalahankkeen kustannukset ovat yhteensä noin 13 miljoonaa dollaria.

Köyhyydestä ja työttömyydestä kärsivälle maaseudulle investoinnilla on merkittäviä kehitysvaikutuksia. CISA myy sähkön Hondurasin sähköverkkoon, ja uudet voimalaitokset takaavat säännöllisen sähkönsaannin 40.000 asukkaan La Esperanzalle ja sitä ympäröivälle maaseudulle.

Keskiamerikkalaisen valtion kehitystä jarruttaa pula energiasta. Erityisen huono tilanne on köyhällä maaseudulla, jonka asukkaista vasta vajaat 40 prosenttia on sähköverkon piirissä. Huonon kattavuuden ohella sähkönjakelujärjestelmän ongelmiin kuuluvat usein toistuvat sähkökatkot ja voimakkaat jännitevaihtelut.

Työpaikkoja köyhälle maaseudulle

LaEsperanza1.jpgAiempaa luotettavamman sähkönsaannin lisäksi uusien voimaloiden rakentaminen ja ylläpito ovat tarjonneet kymmeniä työpaikkoja La Esperanzan asukkaille. Voimayhtiö on lisäksi sitoutunut istuttamaan vuosittain 25 000 puuntainta kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.

Metsityksellä pyritään vähentämään vuorenrinteiden eroosiota ja siten voimalaitosten yläpuolella sijaitsevan tekoaltaan liejuuntumista. Turnerin mukaan alueen asukkaat ovat osallistuneet innolla metsityshankkeeseen.

"Paikallisyhteisöistä on tullut vapaaehtoisia istuttamaan puuntaimia. He ymmärtävät metsien merkityksen. Vastikkeeksi he voivat hyödyntää metsiä tulevaisuudessa", Turner sanoo.

Sekä paikallisväestö että ympäristö hyötyvät

Finnfundin rahoituspäällikkö Helena Korhonen huomauttaa, että CISAn hankkeessa konkretisoituu CDM-projektien tuoma ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyöty köyhien seutujen asukkaille ja sitä myötä projektin omistajille.

”Tämä on siis todellinen ”triple bottom line” -hanke. Metsänistutusinnon ja jalkapallomatsien lisäksi on mahtava kuulla Ronin juttuja muun muassa siitä, miten nuoret miehet pystyvät nyt ostamaan kenkiä, polkupyöriä ja hiusgeeliä ensimmäistä kertaa elämässään ja saavat näin tyttöjen täyden huomion”, Korhonen nauraa.

Korhosen mukaan La Esperanzassa ja varsinkin voimalaitosprojektia ympäröivässä Santa Ninan kylässä näkee todellista köyhyyttä.

”Meidän jokaisen olisi aina silloin tällöin hyvä nähdä, millaisissa oloissa ihmiset joutuvat elämään. Tämä hanke pystyy aidosti auttamaan perheitä luomalla työpaikkoja sekä miehille että naisille. Toivon, että kaikki projektit pystyisivät samaan”, Korhonen sanoo.

Honduras edelläkävijä päästökaupassa

Myös Maailmanpankin ympäristöjohtajan Warren Evansin mielestä ensimmäisten sertifioitujen päästöoikeuksien saaminen on merkittävä askel Kioton ilmastopöytäkirjan toteuttamisessa.

"CDM-kriteerit täyttävät hankkeet osoittavat konkreettisesti, kuinka ne voivat kustannustehokkaasti lieventää ilmastomuutosta ja edistää kestävää kehitystä hankkeiden kohdemaissa", Evans sanoo.

Viime lokakuussa sertifioinnin sai myös toinen voimalahanke Hondurasissa, jolta Suomen valtio ostaa päästövähennyksiä yhteensä 200 000 tonnia. Kyse on Rio Blancon viiden megawatin vesivoimalasta, joka osaltaan korvaa öljyllä tapahtuvaa sähköntuotantoa. Vuonna 2003 runsaat 60 prosenttia maassa tuotetusta sähköstä tehtiin diesel-voimaloissa.

 

Lisätietoja Finnfundissa antaa rahoituspäällikkö Helena Korhonen, p. (09) 3484 3307 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@finnfund.fi