Finnfund

Uusi Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaainvestointeihin liittyviä neuvontapalveluja, matchmaking-palvelua sekä taloudellista tukea hankkeen suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheessa. Finnpartnershipin toiminta käynnistyy 1.6.2006, mistä lähtien yritykset voivat jättää sisään liikekumppanuustukihakemuksiaan. 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki avasi Finnpartnershipin lanseerausseminaarin Wanhassa Satamassa. Ministeri kertoi, että Finnpartnership on herättänyt paljon mielenkiintoa jo ohjelman valmisteluvaiheessa.

Tänä vuonna liikekumppanuusohjelmaa rahoitetaan vajaalla viidellä miljoonalla eurolla. Ministeri Lehtomäen mukaan rahoituksen määrää voidaan vielä kasvattaa kysynnän mukaan.

”Yksityisen sektorin kehittämisellä on tärkeä ja kasvava rooli Suomen kehityspolitiikassa. Kehitysmaiden kestävä taloudellinen kasvu ja köyhyyden vähentäminen edellyttävät vahvaa yksityistä sektoria näissä maissa. Kehitysmaiden yksityisen ja yleensäkin tuotannollisen sektorin kehittämisessä teollisuusmaiden investoinneilla sekä teknologian ja osaamisen kaupallisella siirrolla kehitysmaihin on suuri merkitys.”, ministeri Lehtomäki sanoi.

Ministeri korosti, että ei ole kuitenkaan tarkoitus siirtää yrityksille vastuuta kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityissektorin kumppanuuksien kannustaminen ei tarkoita, että perinteisempi kehitysyhteistyö vähenisi. Päinvastoin siihen on panostettu paljon lisää. Mutta kehitystavoitteiden kannalta olisi erinomaista, jos suomalaisten yritysten kiinnostus kasvaisi myös köyhimpiin maihin. Nyt suuri osa kehitysmaainvestoinneista kohdistuu vain muutamaan maahan kuten Kiinaan, Brasiliaan, Thaimaahan, Intiaan ja Malesiaan. Suorien investointien osuus Suomesta Afrikkaan on ollut alle 0,5 % ulkomaisista sijoituksista. Viennin osuus Suomesta Afrikkaan oli viime vuonna 2,2 % kokonaisviennistä ja tuonnin osuus 0,6 % kokonaistuonnista.

Yrityksillä merkittävä rooli toimintaympäristön paranemisessa kehitysmaissa

”Melkein kaikissa kehitysmaissa yrityksiä on nyt kutsuttu mukaan sellaisiin tehtäviin ja sellaisille toimialoille, joille niitä ei ennen haluttu” Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoi.

Aikaisemmin yritysten toimintaympäristö oli useimmissa kehitysmaissa huono ja sitä heijastaen suuri osa yritystoiminnasta korruptoitunutta ja tehotonta. Toimintaympäristö ei ole vieläkään hyvä mutta lähes kaikissa kehitysmaissa tilanne on parantunut, kansainvälistä kauppaa on vapautettu ja viranomaisten mielivaltaa vähennetty. Ennen varsinkin köyhimpiin maihin suuntautuneista investoinneista hyötyivät vain harvat, koska valtion saamilla verotuloilla ei useinkaan rahoitettu peruspalveluja. Nyt hyödyt jakaantuvat laajemmalle.

”Useimmissa kehitysmaissa kehityksen avaimia on paljon aiempaa enemmän yritysten käsissä. Ulkomaisten sijoitusten ja teknologian siirron rooli on kasvanut suhteellisesti vielä enemmän. Kiinaa käytettiin vielä muutama vuosi sitten esimerkkinä kotikutoisesta kehityksestä, mutta harva maa on tukeutunut kehityksessään yhtä paljon ulkomaisille investoinneille ja teknologian siirrolle kuin Kiina viime vuosina.”, Kangasniemi sanoi.

 ”Varsin pieni osa investoinneista kohdistuu köyhimpiin maihin. Osin kyse on siitä, että Kiina ja moni muu köyhä maa, joka on luonut yritysten sijoituksille kiinnostavan ympäristön, on vaurastunut pois köyhyydestä. Näillä näkymin myös muun muassa Vietnam ja Intia kuuluvat kohta tähän ryhmään.”, Kangasniemi jatkoi.

” Afrikka nähdään usein edelleen korruptoituneena konkurssipesänä, jossa ei voi tehdä kannattavaa bisnestä. Kuitenkin parhaat paikat Afrikassa ovat nyt vähemmän korruptoituneita ja jopa vähemmän byrokraattisia kuin jotkut maat Euroopassa, muista maanosista puhumattakaan. Osassa köyhimmistä maista on edelleen vaikea toimia mutta kymmenet köyhät maat ovat parantaneet yritysten toimintaympäristöä oleellisesti. Zimbabween ei kannata mennä, mutta naapurimaassa Sambiassa voi jo tehdä bisnestä.”

”Yksi Finnpartnershipin tehtävistä on auttaa päivittämään mielikuvia, jotka ovat jääneet jälkeen todellisesta kehityksestä. Päätehtävä on tarjota esikaupallisen vaiheen tukea, rahaa ja hyviä neuvoja, hankkeille, joilla on aito mahdollisuus kehittyä kannattaviksi, kaupalliselta pohjalta toimiviksi ja rahoituskelpoisiksi.”, Kangasniemi kiteytti.

Finnpartnershipin vetäjä Sari Nikka kehottaa yrityksiä ottamaan yhteyttä Finnpartnershipin asiantuntijoihin heti kehitysmaahankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa.

 

Lisätietoja Finnpartnershipista www.finnpartnership.fi

 

Sari Nikka, Programme Director, Finnpartnership, puh. (09) 3484 3304, sari.nikka(at)finnpartnership.fi tai Jaakko Kangasniemi, toimitusjohtaja, Finnfund, puh. (09) 3484 3339, jaakko.kangasniemi(at)finnfund.fi