Finnfund tukee porotalouden kehittämistä Komin tasavallassa
6.7.2005
Porot ovat olleet Siperian alkuperäiskansojen elämän perusta, ja perinteisestä elinkeinosta haetaan nyt apua taantuvien alueiden kehittämiseen. Avainasemassa kestävän porotalouden kannattavuuden nostamiseksi ovat porotuotteiden jatkojalostus ja niiden tehokas markkinointi.
Porot ovat olleet Siperian alkuperäiskansojen elämän perusta, ja perinteisestä elinkeinosta haetaan nyt apua taantuvien alueiden kehittämiseen. Avainasemassa kestävän porotalouden kannattavuuden nostamiseksi ovat porotuotteiden jatkojalostus ja niiden tehokas markkinointi.
Suomalainen Kometos Oy on toimittanut nykyaikaisia poroteurastamoja Venäjän pohjoisille alueille jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt suomalaisyritys on lähtenyt mukaan ZAO Izhma Reindeer Meat -yhteisyritykseen, joka on perustanut poronlihan jatkojalostamon Komin tasavallassa sijaitsevaan Dijuriin. Kesällä 2005 yhtiö pystyttää alueelle myös uuden poroteurastamon.
”Laitosten kapasiteetti riittää 500-600 tonnin lihamäärän käsittelyyn vuodessa. Se on noin 60 prosenttia Komissa teurastettavista poroista”, Kometos Oy:n toimitusjohtaja Raimo Niemi laskee.
Kometosin lisäksi yhtiössä on mukana paikallisia poronhoitajia ja liikemiehiä. Myös Finnfund on mukana rahoittajana yhteensä noin 2,5 miljoonan euron tuotannollisessa investoinnissa.
”Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että yhtiö siirtyy kokonaan paikallisiin käsiin”, Niemi suunnittelee.
Jatkojalostus tuo tuloja köyhille alueille
Köyhien alueiden tulonhankinnassa on tärkeää, että poronliha jalostetaan tuotteiksi mahdollisimman pitkälle paikan päällä. Huonompi vaihtoehto olisi, että pakastetut ruhot viedään kokonaisina tai karkeasti paloiteltuina suurkaupunkien tuotantolaitoksiin, Niemi muistuttaa.
Suomi on ollut 1990-luvulta lähtien mukana Venäjän pohjoisen alueiden kehittämisessä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on perustanut Venäjän eri alueille kaupallisia yhteistyöryhmiä, joiden alaisuudessa poronhoitoalueilla toimii niin sanottu porotyöryhmä.
Työryhmässä on mukana edustajia molemmista maista. Kometosin lisäksi työssä ovat olleet aktiivisesti mukana muun muassa Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Laadun lisäksi tuotteita on osattava markkinoida
Yhteistyöstä on apua myös Komin tasavallassa, sillä Saamelaisalueen koulutuskeskus vastaa yhteisyrityksen henkilökunnan koulutuksesta. Kurssitetuista tulee länsimaiset poroteurastussäännökset hallitsevia teurastajia, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti kaikissa lihan käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.
”Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa tehokas, laadukas ja hygieeninen toiminta, jotta teurastamosta ja jatkojalostamosta lähtee markkinoille turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita”, Niemi sanoo.
Laadukkaiden tuotteiden lisäksi porotuotteiden kysynnän nostaminen vaatii tehokasta markkinointia ja myyntikanavien avaamista. Pakkauksetkin tulee suunnitella niin, että ne miellyttävät asiakkaita. Kometos on perustanut Moskovaan erillisen markkinointiyhtiön edistämään porotuotteiden myyntiä.
”Suurkaupunkien ravintolat, suurkeittiöt ja erikoisliikkeet ovat tärkein asiakasryhmämme”, Niemi luettelee.
Niemen mukaan yksistään Venäjän kotimarkkinoilla on poronlihalle valtava potentiaali kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan ansiosta. Hän arvioi, että kysynnän tyydyttämiseksi pohjoisille alueille mahtuisi hyvin 30-50 uutta poroteurastamoa ja 10 jatkojalostuspaikkaa.
Teurastamoilla ja jatkojalostamoilla ympärivuotista käyttöä
Kometos Oy on kauhajokelainen yritys, jonka suunnittelee ja valmistaa elintarvikealalle erilaisia siirto-, tuotanto- ja käsittelylaitteita sekä kokonaisia tuotelinjoja ja tuotantolaitoksia. Projektiviennistä Kometoksella on pitkä kokemus Venäjällä. Runsaan kymmenen vuoden aikana suomalaisyhtiö on rakentanut Pohjois-Venäjälle toistakymmentä porolaitosta muun muassa Murmanskin ja Tjumenin alueille, Komin tasavaltaan ja Jamalin niemimaalle. Laitokset rakennetaan Kauhajoella valmiiksi tilamoduleiksi, jotka kuljetetaan laivalla, maateitse tai rautatietä pitkin pystytyspaikalle.
Kuljetus vie aikaa, sillä teurastamo pitää pystyttää sinne, minne porot syksyisin vaeltavat. Porojen teurastusaika kestää vain kolme talvikuukautta. Niemen mukaan laitoksille on kuitenkin ympärivuotista käyttöä, sillä poronlihan lisäksi yhteisyritys ostaa, jalostaa ja myy eteenpäin myös riistaa, marjoja ja sieniä.
”Näiden tuotteiden myynnistä paikalliset asukkaat saavat merkittäviä lisätuloja”, Niemi sanoo.
Perinteiseen elinkeinoon ei puututa
ZAO Izhma Reindeer Meat keskittyy porojen teurastukseen ja lihan jatkojalostukseen. Varsinaiseen poronhoitoon yhtiö ei aio puuttua, jotta perinteisillä tavoilla harjoitetun elinkeinon tasapaino ei horjuisi.
Pääasiassa alkuperäiskansojen harjoittama poronhoito on viime vuosikymmenien aikana kohdannut paljon vaikeuksia Venäjällä. Neuvostoliiton hajoamisen myötä valtion tuki ja lihan perinteiset jakelukanavat ovat romahtaneet. Porokolhoosien kriisin myötä pohjoisten alueiden työttömyys on pahentunut ja sosiaaliset ongelmat kärjistyneet.
Myös ympäristötuhot vaivaavat porotaloutta. Erityisesti kestämättömällä tavalla kasvava öljy- ja kaasuteollisuus on tuhonnut suuria alueita laidunmaista. Lisäksi kaivosteollisuus on tuonut ympäristöongelmia useilla paikkakunnilla.
Finnfund on myöntänyt investointilainan teurastamo- ja jatkojalostamoinvestointeihin.
”Finnfundilla on ollut projektissa tärkeä katalyyttinen ja avustava rooli rahoituspaketin kokoamisessa”, kiittelee Niemi.
Finnfund on kiinnostunut rahoittamaan myös Kometoksen jatkoinvestointeja Venäjän pohjoisilla alueilla.
Lisätietoja Finnfundissa antaa rahoituspäällikkö Helena Korhonen tel. (09) 3484 3307 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@finnfund.fi