Finnfund

Yritykset voivat löytää köyhistäkin maista kaupallisesti kannattavia investointikohteita. Onnistuminen edellyttää kuitenkin ammattitaitoa, luotettavia kumppaneita ja yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä, todettiin Finnfundin juhlaseminaarissa. 

Finnfund juhli toukokuun lopulla 25-vuotista toimintaansa järjestämällä juhlaseminaarin asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Helsingin Wanhassa Satamassa pidetyn tilaisuuden avasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. 

”Yksityinen sektori ei ole ainoastaan hyvä kumppani globaalissa kehityksessä, vaan sen olennainen osa” ministeri Lehtomäki sanoi.

Julkinen sektori voi kannustaa yrityksiä hakemaan toiminnalleen uusia markkinoita ja osallistua riskien jakamiseen. Ministeri Lehtomäki lupasi ulkoministeriön aloittavan yritysten liikekumppanuusohjelman, jossa ”tavoitellaan jatkumoa, jossa julkinen tuki ja apu kehitysmaihin suuntautuvalle liiketoiminnalle voidaan antaa tarkastellen hankkeen koko elinkaarta.”

Seminaarin pääpuhuja, Maailmanpankin yksityisen sektorin kehitysasioiden varapääjohtaja ja yksityisen sektorin investointeja edistävän IFC:n pääekonomisti Michael Klein kehotti yrityksiä seuraamaan tarkasti kehitys- ja siirtymätalousmaissa tapahtuvia muutoksia. Vaikka monet kipeimmin uudistusten tarpeessa olevat maat eivät tee uudistuksia, toiset tekevät. Jopa toimintaympäristöltään vaikeana pidetyssä Afrikassa useat maat ovat purkaneet ansiokkaasti byrokratiaa ja parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä.

”Viime vuosikymmeninä Afrikassa on menestynyt hyvin vain kaksi maata, Botswana ja Mauritius. Nyt myös kymmenkunta muuta maata on rakentanut hyviä edellytyksiä nopealle kasvulle ja kannattavalle yritystoiminnalle. Listani ei ole kattava ja kaikissa näissäkin maissa on haasteita, mutta näkymät ovat oleellisesti aiempaa paremmat esimerkiksi Senegalissa, Ghanassa, Malissa, Kamerunissa, Ugandassa, Tansaniassa, Mosambikissa ja Keniassa, osin myös Nigeriassa.”

Finnfund on onnistunut sijoituksissaan

Finnfund on rahoittanut olemassaolonsa aikana satoja hankkeita, viime vuosina yhä useammin myös köyhimmissä maissa. Useimmissa Finnfundin hankkeissa vetovastuussa on suomalainen yritys.

”Kehitystavoitteidemme kannalta on arvokasta, jos osaamme kanavoida rahat hankkeisiin, joilla on todellisia menestymisen mahdollisuuksia ja jos vielä osaamme olla joustavasti avuksi näissä hankkeissa” toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi linjasi.

Kangasniemi arvioi, että usein vaikean alun jälkeen suomalaisyritykset ovat menestyneet varsin hyvin kehitysmaissa.

”Keskimäärin Finnfund saa rahansa hankkeista takaisin korkoineen ja toimii itsekannattavasti. Uusia hankkeita ei rahoiteta kehitysyhteistyöbudjetista, vaan lähinnä sijoittamalla vanhoista hankkeista palautuvaa rahaa.”

Kangasniemi toivoi Finnfundin rahoituksen, riskinjaon ja osaamisen alentavan osaltaan investointikynnystä myös köyhiin kehitysmaihin. Kaikki on kuitenkin kiinni yrityksestä itsestään.

”Haastavilla markkinoilla hanke onnistuu yleensä vain, jos se istuu vetovastuussa olevan yrityksen strategiaan, jos hankkeen avainhenkilöt uskovat siihen lujasti ja jos he tekevät hartiavoimin työtä sen hyväksi”, Kangasniemi painotti.

Poroteurastamo tuo työpaikkoja Siperiaan 

Suomalaisen rahoittajan roolia korosti myös kauhajokisen Kometos Oy:n toimitusjohtaja Raimo Niemi. Elintarviketeollisuuden laitteita valmistava yritys on osakkaana poroteurastamossa Komin tasavallassa Pohjois-Venäjällä.

Köyhille alueita työpaikkoja ja lisätuloja tuovan tuotantolaitoksen myönteiset kehitysvaikutukset ovat kiistattomat. Ne eivät kuitenkaan syntyneet hetkessä, vaan vaativat Kometokselta pitkäaikaista panostusta.

Kansainvälisten kehityspankkien rahoitettavaksi hanke olisi kuitenkin ollut liian pieni. Siksi mukaan on tarvittu suomalaista kehitysrahoittajaa. ”Finnfundin mukanaolo on myös lisännyt hankkeen painoarvoa ja helpottanut asioiden viemistä eteenpäin venäläisessä hallinnossa”, Niemi luetteli.

Uusiutuva energia on haasteellinen rahoituskohde 

Finnfundin toiminnan painopisteisiin kuuluu myös uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Jaakko Pöyry Groupin varatoimitusjohtaja Jukka Nyrölä sanoi, että uusiutuvan energian hankkeet voivat olla kannattavia, mutta kaupallisen rahoituksen järjestäminen on monesti vaikeaa.

Projektirahoitus, jossa vakuutena on itse hanke ja sen menestys, on Nyrölän mukaan yleensäkin haastavaa. ”Monenlaisia lupia ja muita asioita täytyy olla samanaikaisesti kunnossa, jotta hanke menisi eteenpäin. Uusiutuvan energian hankkeissa lisähaastetta syntyy siitä, ettei tämän uuden toimialan liiketoimintamalleja vielä tunneta. Lisäksi hankekoot ovat usein pieniä ja niihin liittyvä tekniikka on rahoittajille tuntematonta. Käytännössä tällaisten hankkeiden kehittely kestää yleensä useita vuosia.”

Nyrölän mukaan Finnfundin kaltaisilla kehitysrahoittajilla on keskeinen rooli, sillä niillä on projektirahoituksesta paikallispankkeja laajempi kokemus ja suurempi valmius riskinottoon. Lisäksi ne ymmärtävät sekä hankkeiden taloudellisen kannattavuuden että niiden kehitysvaikutukset.

Myös yksityisen ja julkisen pääomarahoituksen yhdistäviä malleja kannattaa Nyrölän mielestä kehittää. Hyvä esimerkki on Finnfundin, Jaakko Pöyryn ja suomalaisten vakuutusyhtiöiden yhteinen rahasto PEMF, Private Energy Market Fund.

PEMF on sijoittanut koko 26 miljoonan euron pääomansa energiahankkeisiin lähinnä Aasiassa. Valmistelut noin 50 miljoonan euron PEMF II-rahaston perustamisesta ovat Nyrölän mukaan alkaneet.

Suomalaisilla yrityksillä paljon tarjottavaa 

Finnfundin hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Vilén uskoi, että suomalaiset yritykset voivat tarjota kehitysmaille paikallisiin oloihin sopivaa ja kilpailukykyistä osaamista monilla aloilla. Seminaarin esitelmät olivat antaneet hyvän kuvan siitä suuresta kirjosta, jota Finnfundin hankkeissa voi olla.

Vuosien varrella moni Finnfundin entinen kohdemaa on liittynyt Euroopan Unioniin. Toisaalta yritystoiminnan edellytykset ovat parantuneet monissa kaukaisemmissa maissa ja myös suomalaisten yritysten kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut.

”Afrikkaankin on nyt mentävä,” Vilén tulkitsi muuttunutta tilannetta korostaen samalla Finnfundin roolia suomalaisten yritysten tukena.

Varsinkaan vaikeissa maissa Finnfundin rahoitus ei kuitenkaan riitä, vaan yritysten panosten katalysoimiseksi tarvitaan muitakin keinoja. Vilén kertoi Finnfundin hallintoneuvoston sellaisia esittäneen, toivotti tervetulleeksi ministeri Lehtomäen mainitseman liikekumppanuusohjelman ja toivoi, että siinä päästäisiin pian sanoista tekoihin.

Lisätietoja Finnfundissa antaa Jaakko Kangasniemi, puh. (09) 3484 3339 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@finnfund.fi